Takaisin tarhaan ja tahmeaa menoa

Perjantaina päästin hevoset takaisin tarhaan ja voi sitä riemua kun pääsivät tuttuun paikkaan. Tarha oli saanut kasvaa 3 kk:n ajan rauhassa ruohoa, eikä sitä oltu kertaakaan niitetty. Oi mitä herkkua! Iitu riemastui niin, että otti pienet pukkilaukkakarkelot ja Poju poukkoili mukana muuten vain. Simo keskittyi syömiseen ja mulkaisi teinien menoa. Iitu ja Poju sinkoilivat jonkin aikaa joka suuntaan kunnes rauhoittuivat syömään. Myös tarhassa olevien kukkuloiden päälle piti tietenkin kiivetä.

Simo nauttii vihreästä kun Iitu ja Poju riehuvat

Iitu tuli raportoimaan suoritettuaan katselmuksen tarhassa. Itse seisoin kukkulan päällä.

Pojat.

Iitu tuli katsomaan, mitä oikein touhuan..

Iitu tutki tarkkaan myös tarhassa olleen kottikärryn

Kolme peppua rivissä <3

Tällä viikolla on ollut ratsastusrintamalla hiljaisempaa kuin tavallisesti. Senna ei päässyt pitkän koulupäivän takia ratsastamaan tiistaina Iitua ja sovittiinkin, että Senna käy jatkossa maanantaisin. Maiju tuli tiistaina ratsastamaan Simolla ja pidin "tuntia". Tehtävänä oli kulkea ympyrällä. Ensin asetettiin sisäänpäin, jolloin Simo kulki ympyrää taipuneena. Sitten vaihdettiinkin asetus ulospäin ja kuljettiin ympyrää ns. "sulkutaivutuksessa". Sama jumppa tehtiin myös toiseen suuntaan. Simoa on tärkeää taivutella ja jumpata paljon, etenkin takaosaa, koska Simo kulkee pitkänä pötkönä. Loppukäynneiksi mentiin Simon kanssa maastoon, mutta Simopa ei suostunut lähtemään pihasta. Oltiin menossa siis vain pihan viereiseen metsään. Simo vain seista tönötti paikallaan, joten talutettiin se metsään, että tulee edes vähän "yksinoloa". Täytyy alkaa käymään talutuslenkeillä taas Simon kanssa, koska eroahdistus on palannut.. Simon kaviot on onneksi kasvaneet sen verran, että ei enää aro kavioitaan juurikaan, mutta emme siltikään vielä mene kovalla alustalla edes tossuilla. Tosin kun siirrän hevosia laitumelta toiselle ja kävelemme murskeella päällystettyä pihatietä pitkin, kulkee Simo todella hitaasti ja varovasti. Kivet tuntuvat varmasti ikäviltä.

Torstaiaamuna oli tarkoitus mennä maneesille, mutta koska sinne ei päässytkään, mentiin porukalla maastoon. Myös Poju omistajineen oli meidän mukana. Iitu oli todella tahmea, sitä sai ihan tosissaan patistaa eteenpäin. Iitu kuitenkin kulki esimerkillisesti ensimmäisenä kaikki märät ja upottavat kohdat. Metsätiellä ravailtiin Iitu etunenässä ja näytti kuulemma koomiselta kun meikäläinen tikkasi ylös-alas-ylös-alas ja ehdin käymään jo kaksi kertaa satulassa siinä ajassa kun Maiju kevensi Simolla kerran :D Laukassa vaihdettiin järjestys käänteiseksi, koska Pojulla on niin kova kilpailuvietti, että pyyhältäisi letkan ohi ja se olisi sitten menoa. Pojat painelikin kaukana edellä ja jäätiin Iitun kanssa jälkeen. Luulin että Iitu nostaisi nelin, mutta ei nostanut. Laukkasi vain. Sai jopa ihan patistaa eteenpäin. Loppumatka olikin melkoista matelua Iitulta. Sain jatkuvasti pumpata eteenpäin kun alkoi laahustaa ja kiemurrella. Tuli ihan kevät mieleen, koska silloin ratsastus oli aina tuollaista.

Iitu ei onneksi ole yskinyt, mutta hengitys rohisee välillä pahaenteisesti, niin että räkää varmasti on. Olen syöttänyt nyt pari viikkoa valkosipulijauhetta, jonka pitäisi auttaa, mutta en ole huomannut muutosta. Tuntuu, että myslistäkään ei saa riittävästi energiaa. Iitulla ei ole tällä viikolla edes juurikaan tehty mitään, eli on ollut helppo viikko. Noh, seuraan tilannetta ja voi olla että täytyy taas tehdä muutoksia ruokintaan..