lauantai 30. syyskuuta 2017

Valokuvaustuokio metsässä

Kerran vuodessa yritetään toteuttaa jonkinlainen kuvausprojekti. Koska Norjanvuonohevoset ovat alkukantaisia viikinkihevosia, haetaan kuviin yleensä tunnelmaa siitä. Simo pääsi jälleen poseeraamaan, mutta sama heräsi ajatus, että pitäisikö malliksi vaihtaa seuraavissa kuvissa Iitu. Täytyy jättää ajatus hautomaan.. Ei muuta kuin viitta päälle, Simo mukaan ja metsään siis!













Loppuun muutama kuva kuvauspäivää edeltäneeltä illalta, jolloin oli tarkoitus kuvata, mutta pimeä tuli yllättäen.







Ideoita teemoista tuleviin kuvausprojekteihin otetaan vastaan :)

maanantai 25. syyskuuta 2017

Blenda

Blogissa esiintyvistä hevosista Blenda on jäänyt vähemmälle huomiolle. Keskityn yleensä niin paljon Simon ja Iitun kuulumisiin, että Blenda tulee mainittua lähinnä sivulauseessa, mikä johtunee pitkälti siitä, että Blenda on aika kevyellä käytöllä ja sen tehtävänä on toimia siitostammana ja maastopuksuttimena. (Toisaalta sääli, koska Blendalla on niin upeat liikkeet, että se olisi varmasti hieno kouluradoilla..)

Joku on varmasti seurannut Blendan elämää jo aiemmin omistajansa Idan luona. (Blendan elämäntarina löytyy blogista Simplest Sound with four letters, joka nykyään käsittelee Blendan upean varsan, Maisan elämää). Blendan kilpailu-ura tyssäsi jalka-ja mahavaivoihin ja Blenda tuli minulle ylläpitoon kevyeen käyttöön viettämään mahdollisimman rauhallista ja stressitöntä elämää. 

Alku Blendan kanssa oli aika hankalaa. Tosin tuntuu siltä, että vain Iitun kanssa on ollut alusta asti helppoa, nämä kaksi muuta tapausta onkin ollut ihan toista maata. Blenda oli minulle tullessaan heti erilainen kuin muut. Simo ja Iitu seista möllöttää paikallaan vaikka tappiin asti hoitotilanteissa ja ratsailla. Blenda pyörii kuin väkkärä. Sen mielestä on maailman tylsintä seistä harjatessa paikallaan vaan aina pitää pyöriä tai näprätä jotain. Jo muutaman päivän kuluttua Blendan saapumisesta ajattelin talutella sitä ympäri pihapiiriä, mutta taluttaessa se hyppi pystyyn ja pukitteli ja homma alkoi olla jo vaarallista. Niimpä annoin sen rauhassa tottua uuteen paikkaan ja aina kun lähdettiin Simon ja Iitun kanssa lenkille, otin Blendan sisälle hoidettavaksi, jotta opisi olemaan kuten muutkin. Blenda myös potkaisi minua ihan ensimmäisinä päivinä tarhassa suoraan reiteen kun olin hakemassa Iitua sisälle. Siinä kirosin, että mihin olenkaan lähtenyt, mutta pikkuhiljaa Blenda rauhoittui ja oppi talon tavoille.

Kaunis Blenda


Kevättalvella Blendan kanssa oli jo mukava touhuta ja käytiin hurjia maastoja niin yksin kuin porukallakin. Vauhtia Blendasta nimittäin löytyy ja Blenda etenee muutenkin reippaasti itse. Blendalla tosin on paljon rajummat reaktiot kuin Simolla tai Iitulla. Esimerkiksi läpättävän pressun ollessa tien vieressä kaksi muuta ei noteeraa tai korkeinta säpsähtää ja Blenda peruuttaa tuhatta ja sataa karkuun. Silti tykkään siitä, että Blenda ei koskaan pukita! On mielettömän ihanaa ratsastaa hevosta, jonka kanssa ei tarvitse miettiä että koskakohan perä lentää taas..



Toukokuulla saatiin kotikenttä käyttöön ja Blendan kanssa alettiin tuuppailemaan hieman koulua. Tuo teki totisesti terää niin hevoselle kuin ratsastajalle kun oli humputeltu vaan maastossa. Vähän ennen juhannusta Blenda lähtikin orin luo ja loimaili siellä kaksi kuukautta. Takaisin tullessaan Blenda oli kuin eri hevonen. Seisoi rauhassa paikallaan harjatessa, harjaakin sai leikata kaikessa rauhassa. Blenda oikein nautti harjauksesta. Ratsastaessa Blenda oli rauhoittunut myös, eikä kaahannut tuhatta ja sataa, vaan nyt sai jo vähän pyytääkin. Laitumella Blenda oli ihan huippu kun se laukkasi aina iloisesti vastaan ja kulki kanssani ympäri laidunta. Blenda on aina iloinen ja tulossa moikkaamaan.

Yhtenä kesäiltana korjailin lankoja laitumella ja taivaalta hyppi laskuvarjohyppääjiä, joita Blenda tuli viereeni katselemaan valppaana, mutta koki selvästi olonsa kanssani turvalliseksi. Läheiseltä pellolta oli lähdössä kuumailmapallo lentoon ja sekös Blendaa tuntui jännittävän, mutta seisoskeltiin vieretysten ja katseltiin. Tuona iltana myös juostiin Blendan kanssa ympäri laidunta ja leikittiin. Siinä hetkessä tajusin, että rakastan tätä hevosta. Hevosta, joka tuli minulle vain seuraksi muille ja siitostammaksi, johon pidin alusta asti aika neutraalit välit. Blenda työnsi päänsä syliini ja rapsuttelin sitä liikuttuen jostain syystä kyyneliin tuosta ihanasta olennosta.


Blenda ja kasvava vauvamasu



sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Syksyn kylmät ja kosteat kelit kolottavat vanhoja niveliä -klinikkareissu Teivoon

Vaikka kesä on ollut viileähkö ja sateinen, huomaa syksyn tulon silti ihan erilailla hevosten käytöksessä. Perä kevenee ja hevoset alkaa olla energisempiä. Iitun palattua kotiin, otin hevoset lähemmäs tarhan viereen laitumelle. Tuo laidun uusittiin keväällä, joten ruohoa ei oltu koskaan syöty tai niitetty vaan se oli oikein vehreää. Oli virhe vaihtaa hevoset suoraan lyhyeksi kalutulta laitumelta vehreälle laitumelle. Kolmikko nimittäin paisui silmissä kun keräsivät kaasua ja aloinkin pitää hevosia yöt tarhassa jo elokuun lopulla ja päivät saivat ollat laitumella rajatulla alueella.

Jo seuraava päivänä Iitun paluun jälkeen ratsastaessani Simoa kentällä oli Simo jotenkin kummallinen. Simo oli todella kankea, ei taipunut mihinkään, eikä oikein jaksanut ravata. Simo myös kompuroi takajaloillaan huomattavasti. Kun vuolija kävi vuolemassa Iitun ja Simon, meinasi Simo istua vuolussa vuolijan päälle ja viskoi jatkuvasti päätään. Siinä päättelin kanssa, että nyt ei ole ihan kunnossa. Simo alkoikin kulkea epäpuhtaasti oikealla takajalalla. Jalka oli jäykkä ja suora Simon kulkiessa verrattuna muihin jalkoihin ja Simo jo suorastaan ontui takajalkaansa. Takajalat olivat myös yhtäkkiä humahtaneet täyteen nestettä, minkä laitoin ensin laitumen piikkiin, koska Iitulla teki samaa alkukesästä.

Kärryttelyä ennen klinikkareissua


Simo jäi kevyemmälle käytölle ja kävin Simon kanssa viikon päivät vain kärryillä kevyitä lenkkejä. Kärryillä mennessä huomasi alamäessä erityisesti, kuinka vaikeaa oikean takajalan taivuttaminen oli Simolle. Simo käveli mäet hyvin hitaasti ja astui oikea takajalka suorana. Kavioita putsatessa Simo veti takajalan pitkälle mahan alle. Merkit oli aivan samat kuin viime syksynä, jolloin Simon takajalat piikitettiin ensimmäisen kerran. Reilun viikon ajan liikuttelin Simoa rauhakseltaan kunnes päästiin klinikalle.

Simo -reppana klinikalla


Simolle oli tehty ontumatutkimus ja otettu röntgenkuvat viime vuoden marraskuulla, joten nyt Simolle tehtiin vain suppea ontumatutkimus ja todettiin, että takapolvet ja oikea kinner täytyy taas piikittää. Klinikkareissu sujui yllättävän nopeasti ja helposti. Saatiin kyllä tiukka käsky pudottaa Simolta 100 kg painoa. Se ei tullut yllätyksenä, koska painomitta näytti taas 530kg, Simon painaessa kesällä alle 500kg.. Simoa täytyy liikuttaa jatkuvasti tai kaveri kerää hirmuiset liikakilot hetkessä. Simon painon kanssa on aina ollut yhtä jojoilua. Hoito-ohjeeksi tuli 5 päivän Metacam kuuri ja kävelytystä kaksi viikkoa tunti päivässä joko ratsain tai ajaen. (Toki taluttaakin voi..)

Nyt on reilu viikko tunnin kävelylenkkejä kärryillä takana. (alkuviikosta olin työmatkalla, jolloin muut liikuttivat Simoa selästä käsin). Simo on liikkunut tunnin päivässä käyntiä ja vaikka painomitta ei ole juuri lukemaansa muuttanut niin nälkäkuopat ovat ilmestyneet jostakin näkyville. Vielä jatketaan käyntilenkkejä ainakin viikko ja sitten tuodaan mukaan ravipätkät suorilla urilla ennen kunnon koulutreeneihin palaamista.

Puolikas hevo

torstai 21. syyskuuta 2017

Tiukkaa treenausta ensi kesän mestaruuksiin

Kun varmistui, että Iitu ei ole tänä(kään) kesänä tiinehtynyt.. (tai on tiinehtynyt, mutta teki taas varhaisluomisen) niin päätettiin aloittaa tosissaan treenaaminen ensi kesän mestaruuksiin. Iitulla olisi tuolloin kesäkuun puolivälissä melkoinen urakka edessä kun tarkoitus on kilpailla niin koulussa, esteillä kuin käyttöratsastuksessakin. Lisäksi Iitu osallistuu rotunäyttelyyn ja tammojen kantakirjaukseen. Siinä onkin tavoitteita kerrakseen!

Iitulla on esteiden osalta pysyttty melko matalissa esteissä, max 70-80cm. Lähinnä on hiottu tekniikkaa, lähestymisiä ja hankittu sitä voimaa takaosaan. 



Tässä video, kun Iitu oli viimeksi kentällä hyppäämässä jumppasarjaa:



Pellolla on päästy vaihtelevasti treenailemaan koulua kentän ollessa niin märkä, että se on ollut lähes käyttökelvoton jo pari kuukautta. Hyvin ne koulutreenit on onnistuneet epätasaisella pohjalla ja Iitulla on niin hyvä tasapaino, että ei juuri koskaan kompastele. (Lienee peruja siitä että 3-vuotiaasta asti on työskennelty peltopohjilla, kuljettu juurisia ja kivikkoisia kinttupolkuja metsässä ja Iitu on ollut koko elämänsä kengättä).

Iitu kulkee pyöreänä käynnissä, ravissa ja jo laukassakin vilauttelee upeita pätkiä! 







Iitun viikko-ohjelma on hyvin monipuolinen ja pitää pohjien salliessa sisällä niin koulua, esteitä, maastolenkkejä kuin kärrylenkkejäkin. Elo-Syyskuun vaihteessa kertyneitä kiloja yritetään myös kanssa pudottaa nyt ja käytössä onkin slowfeeding verkot kaikilla kolmella. Tavoite on, että keväällä menee 100cm satulavyö (nyt 110 cm). Pidetään sormet ristissä, että tänä talvena olisi edes vähän lunta, jotta pääsisi pellolle.

lauantai 16. syyskuuta 2017

Sittenkin yksi varsa tulossa ensi kesänä!

Eläinlääkäri kävi viikko Iitun paluun jälkeen ultraamassa molemmat tammat. Iitu oli tyhjä kuten oletettiinkin ja ultrassa näkyi kypsyvä follikkeli. Blenda ultrattiin jo aiemmin kesällä tyhjäksi, mutta ei tullut lainkaan enää kiimaan sen jälkeen. Pieniä merkkejä oli ilmassa, että josko olisi sittenkin tiine, kun ruokahalu oli kasvanut valtavasti ja sen myötä myös maha. Blenda on ollut myös todella rauhallinen ja helppo käsitellä.

Ensimmäinen yhteiskuva Blendan kanssa




Ultrassa ei alkuun meinannut näkyä mitään ja Blendalla oli rakkokin täynnä, mutta yhtäkkiä ruutun ilmestyi ihan selkeä sikiö. Sikiö oli jo niin pitkällä, että minäkin erotin siinä jo ihan hahmon eikä epämääräistä mustaa pistettä. Blenda olikin tiinehtynyt 23.6. astutuksesta ja on nyt viikkoa vaille neljättä kuuta tiineenä, eli vuorokausi 83 menossa nyt. Laskettu aika on mukavasti toukokuun lopulla, 23.5. Siinä saa varsa koko kesän kasvaa ja vahvistua.Toukokuu onkin ollut kahtena viime vuotena se kaikista paras kesäkuukausi.

Iitu keskittyy nyt kisauraansa ja syksyllä on tarkoitus käydä parit este- ja koulukisat lähistöllä ja talvi treenata ankarasti ensi vuoden Vuonohevosyhdistyksen 30- vuotis juhlamestaruuksiin ja kantakirjaukseen. Iitu treenikuulumisista kirjoittelenkin seuraavaksi :)


torstai 14. syyskuuta 2017

Lauma koossa taas

On vierähtänyt jo reilu pari viikkoa siitä, kun haettiin Iitu kotiin viiden viikon laidunlomalta. (kirjoitin jo aiemmin ainakin 30 kuvalla höystetyn postauksen, mutta selainpa ei ollutkaan tallentanut ja sinne meni kaikki ladatut kuvat..)

Iitu oli orin kanssa laitumessa heinäkuusta elokuun loppuun, mutta ei tullut lainkaan kiimaan. Liekö johtunut kylmästä ja pimeästä kesästä.. Siispä haettiin Iitu kotiin. Kotiin palattua päästin Iitun laitumeen Simon ja Blendan huomaamatta ja kylläpä kaverukset näyttivät hämmästyneiltä Iitun paluusta! Jonkin aikaa laukattiin laidunta ympäri, mutta kummempia yhteenottoja ei tullut, kun ovat tuttuja kaikki. Oli vaan niin kivaa kun lauma on taas koossa.



































Tässä kolmen viikon aikanakin on tapahtunut vaikka mitä, josta olen Instagramin puolella jo päivitellytkin. Sinne on niin helppo laittaa kuva ja tarina verrattuna blogin kirjoitteluun, jossa lähinnä hidas kuvien lataaminen turhauttaa.. mutta kirjoittelen muista kuulumisista erikseen kun nyt tämän bloggerin sain taas auki :)