Blenda

Blogissa esiintyvistä hevosista Blenda on jäänyt vähemmälle huomiolle. Keskityn yleensä niin paljon Simon ja Iitun kuulumisiin, että Blenda tulee mainittua lähinnä sivulauseessa, mikä johtunee pitkälti siitä, että Blenda on aika kevyellä käytöllä ja sen tehtävänä on toimia siitostammana ja maastopuksuttimena. (Toisaalta sääli, koska Blendalla on niin upeat liikkeet, että se olisi varmasti hieno kouluradoilla..)

Joku on varmasti seurannut Blendan elämää jo aiemmin omistajansa Idan luona. (Blendan elämäntarina löytyy blogista Simplest Sound with four letters, joka nykyään käsittelee Blendan upean varsan, Maisan elämää). Blendan kilpailu-ura tyssäsi jalka-ja mahavaivoihin ja Blenda tuli minulle ylläpitoon kevyeen käyttöön viettämään mahdollisimman rauhallista ja stressitöntä elämää. 

Alku Blendan kanssa oli aika hankalaa. Tosin tuntuu siltä, että vain Iitun kanssa on ollut alusta asti helppoa, nämä kaksi muuta tapausta onkin ollut ihan toista maata. Blenda oli minulle tullessaan heti erilainen kuin muut. Simo ja Iitu seista möllöttää paikallaan vaikka tappiin asti hoitotilanteissa ja ratsailla. Blenda pyörii kuin väkkärä. Sen mielestä on maailman tylsintä seistä harjatessa paikallaan vaan aina pitää pyöriä tai näprätä jotain. Jo muutaman päivän kuluttua Blendan saapumisesta ajattelin talutella sitä ympäri pihapiiriä, mutta taluttaessa se hyppi pystyyn ja pukitteli ja homma alkoi olla jo vaarallista. Niimpä annoin sen rauhassa tottua uuteen paikkaan ja aina kun lähdettiin Simon ja Iitun kanssa lenkille, otin Blendan sisälle hoidettavaksi, jotta opisi olemaan kuten muutkin. Blenda myös potkaisi minua ihan ensimmäisinä päivinä tarhassa suoraan reiteen kun olin hakemassa Iitua sisälle. Siinä kirosin, että mihin olenkaan lähtenyt, mutta pikkuhiljaa Blenda rauhoittui ja oppi talon tavoille.

Kaunis Blenda

Kevättalvella Blendan kanssa oli jo mukava touhuta ja käytiin hurjia maastoja niin yksin kuin porukallakin. Vauhtia Blendasta nimittäin löytyy ja Blenda etenee muutenkin reippaasti itse. Blendalla tosin on paljon rajummat reaktiot kuin Simolla tai Iitulla. Esimerkiksi läpättävän pressun ollessa tien vieressä kaksi muuta ei noteeraa tai korkeinta säpsähtää ja Blenda peruuttaa tuhatta ja sataa karkuun. Silti tykkään siitä, että Blenda ei koskaan pukita! On mielettömän ihanaa ratsastaa hevosta, jonka kanssa ei tarvitse miettiä että koskakohan perä lentää taas..

Toukokuulla saatiin kotikenttä käyttöön ja Blendan kanssa alettiin tuuppailemaan hieman koulua. Tuo teki totisesti terää niin hevoselle kuin ratsastajalle kun oli humputeltu vaan maastossa. Vähän ennen juhannusta Blenda lähtikin orin luo ja loimaili siellä kaksi kuukautta. Takaisin tullessaan Blenda oli kuin eri hevonen. Seisoi rauhassa paikallaan harjatessa, harjaakin sai leikata kaikessa rauhassa. Blenda oikein nautti harjauksesta. Ratsastaessa Blenda oli rauhoittunut myös, eikä kaahannut tuhatta ja sataa, vaan nyt sai jo vähän pyytääkin. Laitumella Blenda oli ihan huippu kun se laukkasi aina iloisesti vastaan ja kulki kanssani ympäri laidunta. Blenda on aina iloinen ja tulossa moikkaamaan.

Yhtenä kesäiltana korjailin lankoja laitumella ja taivaalta hyppi laskuvarjohyppääjiä, joita Blenda tuli viereeni katselemaan valppaana, mutta koki selvästi olonsa kanssani turvalliseksi. Läheiseltä pellolta oli lähdössä kuumailmapallo lentoon ja sekös Blendaa tuntui jännittävän, mutta seisoskeltiin vieretysten ja katseltiin. Tuona iltana myös juostiin Blendan kanssa ympäri laidunta ja leikittiin. Siinä hetkessä tajusin, että rakastan tätä hevosta. Hevosta, joka tuli minulle vain seuraksi muille ja siitostammaksi, johon pidin alusta asti aika neutraalit välit. Blenda työnsi päänsä syliini ja rapsuttelin sitä liikuttuen jostain syystä kyyneliin tuosta ihanasta olennosta.

Blenda ja kasvava vauvamasu