maanantai 29. helmikuuta 2016

Issikkavaelluksella

Käytiin lauantaina vanhan tuntsariporukan kanssa issikkavaelluksella Tiuran Tallilla. Olipa hauskaa mennä tutulla porukalla pitkästä aikaa. Nyt joku miettii, että miksi ihmeessä lähden maastoon ja vielä maksankin siitä kun enhän minä muuta teekkään juuri kuin maastoile omilla hevosillani.

Porukalla on kivempi mennä, kuin yksin tai kaksin. Issikat olivat myös todella helppoja ja turvallisia niin sai päästellä täyttä laukkaa rauhallisin mielin, ilman että takaraivossa tykyttää ajatus siitä että koska se perä taas lentää...

Sain ratsukseni ihanan Urdurin. Urdur toimi todella pienillä avuilla ja siis pelkällä istunnalla. Töltti oli haasteellista saada pyydettyä Urdurilta, mutta kun hoksasin oikeat avut ja jaksoin pyytää jatkuvasti, tuli hienoa tölttiä. Heti kun löysäsin vatsalihakset ja aloin matkustaa, laski Urdur raville.

Urdur on niin pieni, että näyttää kuin olisin shettiksen selässä :D



Ennen kuin lähdimme maastoon, harjoittelimme töltin pyytämistä kentällä. Ensin pyydettiin koottua käyntiä ja siitä alettiin pyytämään tölttiä. Jalat oli toodella takana ja kädet ylhäällä, selkä suorassa tai jopa vähän takakenossa ja vatsalihakset tiukkana. Urdur meni upeaa koottua käyntiä täysin pyöreänä, ai että se oli hienoa. Ja töltti oli niin tasaista, ei pompottanut yhtään. Maastossa töltin pyytäminen olikin huomattavasti haastavampaa ja Urdur tikkasi ravia, jos en saanut jo käynnissä koottua ja pyydettyä tölttiä. Varsinkin kun laukasta tiputti raviin, ei saanut enää tölttiä aikaan. Laukka oli omasta mielestäni kaikista parhainta. Pieni issikka harppoi isoja loikkia hangessa. Ja pieniä nuo olikin!



Pihatossa asusti tällainen komistus! Mikä väri ja harja!


Kun tulin kotiin, ratsastin vielä Iitun. Minun oma Pikku-Iitu tuntui todella isolta issikoihin verrattuna. Kaviotkin olivat 2-3 kokoa isommat. Olisi ollut hauskaa verrata Simon lapioita issikoiden pikku töppösiin :'D



Minulla oli tietenkin kypäräkamera päässä ja tässä vähän tunnelmia issikkamaastosta;




Suosittelen Tiuran Tallia ehdottomasti kaikille! Henkilökunta oli mukavaa, hevoset on ihania ja turvallisia! Sinne on päästävä toistekin ja kauniiseen Seitsemisen kansallispuistoon ratsastamaan kesällä!

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Arvonnan voittajat

Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia arvontaan osallistujia. Arvontakone arpoi kolme onnekasta kahden päivän rannekkeen voittajaa Hevoset -messuille Tampereen messukeskukseen 2.-3.04.2016.

Voittajat ovat;

janika.kinnunen@gmail.com
ida.illman@hotmail.com
pitkanenkiia@gmail.com

Otan voittajiin yhteyttä henkilökohtaisesti, joten tarkkailkaa sähköpostejanne.

Kiitos kaikille osallistujille ja mukavaa kevättä! :)


Nähdään messuilla!

lauantai 27. helmikuuta 2016

Kärryhommia viikko sitten

Viime lauantaina tuli ajettua Simolla pari "olkikuormaa". Simon mielestä ajohommat on maailman parasta! Silloin ei tarvitse pukittaa tai sinkoilla. Simo seisoo hienosti paikallaan kun laitan kärryt perään. Samoin kuin kuormaa lastataan tai puretaan, odottaa Simon kärsivällisesti. Myös kärryjen poisto sujuu helposti.

Simo lähdössä innoissaan töihin


Tilasin Simolle siis uudet, pidemmät aisat, joilla on mukavampi vetää kärryjä. Kärryt tai "kiesit" on vuoniskokoa, mutta Simo onkin vähän isompi niin aisat on olleet turhan lyhyet, eikä Simolla ole ollut tilaa venyttää askelta. Nyt voi mennä lujempaakin :)

Simo ottaa rennosti

Uusi aisa vs. vanha aisa


Koska minulla ei ole mitään työkärryjä niin heitin pari paalia kerrallaan valjakkokärryihin. Noita reissuja tehtiin kolme ja sen jälkeen menin pellolle ajelemaan.




Pinkki peppu

Ikuistin koko tuokion videolle. Jos joku ihmettelee Simon punaista pyllyä niin nuo hankaavat itseään punamullalla maalattuihin piharakennuksiin jolloin lopputuloksena on pinkki peppu.


maanantai 22. helmikuuta 2016

Arvonta; Voita liput Hevoset 2016 -messuille!

Voi juku! Mielestäni ehdottomasti vuoden paras hevosalan tapahtuma on #Hevoset -messut Tampereen messukeskuksessa. Niihin on enää reilu kuukausi aikaa. Odotan hirmuisesti jokavuotista rotunäyttelyä (Vuonikset mukana tietysti, mutta ei minun omat tänäkään vuonna). 

Lisäksi messuilla on yhtä sun toista mielenkiintoista ohjelmaa luvassa. Lauantaina haluan nähdä Christopher Wegeliuksen esteratsastusklinikan, esteratsastuskilpailut kiinnostaa aina, lisäksi islanninhevoset ja askellajiratsastuksen mestarit areenalla. Lisäksi haluan nähdä eettiset hevosmiestaidot -tietoiskun, joka on harmillisesti samaan aikaan kuin esteratsastuskilpailut, mutta katson ensin sen ja loput ajasta esteratsastuskilpailuja. 

Sunnuntaina onkin Marko Björsin kouluratsastusklinikka, joka kiinnostaa kovasti. Suurin osa ajasta menee kuitenkin messuosastoihin tutustuessa. Olen jokaisena vuonna, jolloin olen messuille osallistunut, tehnyt aivan huippuja löytöjä! Niitä odotan tänäkin vuonna. Täytynee alkaa jo säästää hankintoja varten.

Tässä tunnelmia edellisvuoden messuilta;

Vuoniksia edusti Usvaniityn Midnattsprinsesse ja Gnist Varde

Upea Shirehevonen

Viime vuoden löytöjä, joita on todella vähän. Edellisvuonna oli kolme kassillista!



Nyt juuri sinulla on mahdollisuus voittaa kahden päivän ranneke Hevoset -messuille! Arvon 3 kappaletta rannekkeita yhteistyössä Tampereen messujen kanssa.(1 ranneke = 2 päivän messulippu yhdelle henkilölle). Yhden rannekkeen arvo on 20 €.

 Voit osallistua arvontaan jättämällä nimesi, paikkakuntasi ja sähköpostiosoitteesi tämän postauksen kommenttikenttään.Arvontaan ehdit osallistumaan 27.02. klo 23:59 asti.

Arvonnan voittajat julkaistaan tässä blogissa ja otan yhteyttä voittajiin henkilökohtaisesti.

lauantai 20. helmikuuta 2016

Löytöjä ja vinkkejä

Minun lempi hevostarvikemerkki on ehdottomasti HKM. Minulta löytyy HKM:n suitset, riimuja, satulahuopia, satulavöitä.. Ja mitkään muut ratsastushousut ei istu niin täydellisesti minulle kuin HKM. Housut on mukavat, napakat, pehmeät, tiukat juuri oikeista paikoista, eivätkä purista. Toinen merkki mitä tykkään itse käyttää on JH Collection. JH Collectionin takit ja paidat ovat mukavia. Hevosilta löytyy HKM:n lisäksi Pfiffiä; valjakkovaljaat, satulahupia..

Mutta lupasin esitellä tekemiäni löytöjä ja tässä niitä on;


Iitulle löytyi Horse Guardin kouluhuopa 9 eurolla (ovh 39,00 €), lisäksi tilasin Iitulle HKM:n muotoillun kouluvyön 10 eurolla (ovh 39,00 €). Tilasin myös violetin raipan käsilenkillä maastoiluun vitosella. Ainoa, mikä ei ollut alennuksessa oli tuo HKM:n ratsastusvyö. Se on aivan loistava myös juoksutuksessa ja ohjasajossa. Siitä löytyy kahva, josta pitää kiinni ratsastaessa, jalustimille lenkit, sekä erinäisiä renkaita ohjille ja sivuohjille. Lisäksi tilasin tosiaan Simolle uudet aisat valjakkokärryihin, mutta niistä kirjoitan myöhemmin lisää.


Lisäksi tilasin Simolle vettä pitävän kaulakappaleen loimeen ja itselle kivan neuleen ja hanskat, joista ei ole kuvaa.

Ja nyt tulee se vinkki, nimittäin mistä löysin näin laadukasta näin halvalla, no täältä; http://www.ratsutarvikearion.tarjoaa.fi/

Tuolta löytyy ratsastajillekin yhtä sun toista mm. kenkiä ja takkeja, mutta itsellä ei ollut tarvetta. Kannattaa käydä vilkaisemassa! :)


perjantai 19. helmikuuta 2016

Äkkipysähdys laukasta

Joo, tuli sitten testattua viikko sitten kukkahackamore Simolla maastossa. Ei toiminut ihan niin kuin pellolla. Ei toiminut itseasiassa lainkaan. Meni vaan ja lähinnä matkustin kyydissä ja ohjasin. Marika oli onneksi Iitun kanssa mukana ja vaihdettiin ne eteen. Jouduin tekemään hirmuisesti töitä myös takana, että Simo ei jyrännyt Iitun ohi. Minulla oli GoPro päässä ja äkkipysähdys tallentui videolle;




Tuon jälkeen mentiin metsään kävelylle ja siellä sujui ihan hyvin. Mutta kylläpä kaverukset oli hikisiä lenkin jäljiltä!

Muutoin viikolla ehdin juoksuttamaan Simoa liinassa kerran. Meni ihan mukavasti. Kauaa en juoksuttanut, lähinnä tarkistin, onko kankea, tai arkooko jotain. Ihan hyvin meni ja olin hienosti kuulolla.

Tänään käytiin sitten Maijun kanssa maastossa. Sain naapurista kokeiluun Simolle pari ravikuolainta, josko niistä olisi apua Simon jyräämiseen. No ei ollut. Vuoniksilla, tai ainakin Simolla ja Iitulla on niin matala kitalaki, että Simo aukoi suutaan mahdottomasti kun kokeiltiin. Laitettiin siis vanhat kunnon olympiat, jotka Simo haukkasi suuhunsa ja mutusteli normaalisti. Iitulla kokeilin vuorostani kukkahackamoreja. (ei, en viisastunut maastoreissusta Simon kanssa) Iitu toimi ihan hyvin. Kierrettiin pitkä lenkki, 10 km. Pitkän tuosta teki se, että joutui menemään aika paljon käyntiä, jolloin lenkille tuli mittaa 1h 50 min.

Tilasin Viljar Shopista Simolle aisojen pidennyspalat valjakkokärryihin. Nuo edelliset, 170cm oli liian lyhyet Simolle, eikä hevosen ja kärryjen väliin jäänyt kunnolla tilaa. Simo kun on mahdottoman pitkä vuonis. Nyt on aisoilla pituutta 205 cm, joten luulisi olevan paljon mukavampaa. Huomenna kokeilen kärryjen vetämistä pellolla ja haetaan varmaan olkikuormaa ladolta niillä. Nyt Simo pystyy kunnolla venyttämään itseään ravissa kun on tilaa ( tai ainakin toivottavasti, huomenna selviää). Olen tilaillut myös yhtä sun toista uutta hevosille. Vähän hurahdin alennusmyynteihin. Voisinkin esitellä löytöjäni kunhan kaikki paketit saapuvat perille :)

torstai 18. helmikuuta 2016

Instagram vs. bloggaus

Itse olen intohimoinen IG:n käyttäjä. Sovelluksen helppous ja nopeus motivoivat minua päivittämään kuulumisia paljon enemmän kuin blogin kirjoittamisen kankeus. "Instaan" saan nopeasti ladattua kuvan tai videon ja kuvatekstissä kerrottua lyhyesti päivän kulusta. 

En ole mitenkään intohimoinen kirjoittaja, mikä on varmasti välittynyt viimeaikoina siinä, että tekstiä tänne blogiin tulee kerran viikossa jos silloinkaan. Blogia kun aina "joutuu" kirjoittamaan. Täytyy avata kone ja kirjoitella tekstiä ja mielellään siirtää puhelimesta kuvia koneelle ja ladata ne blogiin. Tuo vie aikaa ja hermoja.

Varsinkin kun vertaa siihen, että nappaat kuvan, kirjoitat kuvatekstin ja lataat instagramiin. That's it!

Jos et vielä seuraa niin nopeammin päivityksiä Simon ja Iitun kuulumisista saat seuraamalla;


Nyt lähden työskentelemään Simon kanssa liinassa, siitä ehkä myöhemmin juttua :)


lauantai 13. helmikuuta 2016

Kukkahackamoren testausta

Iitu nauttii auringosta (on muuten iPhone 6S:llä otettu kuva, ei huono!)

Sain Pojulta kokeiluun kukkahackamoren. Simohan on todella "kovasuinen" eli kuolain kun kuolain niin se jyrä ei pysähdy. Olen kokeillut nivelkuolainta, oliivi kolmipalaa, baucheria, olympiaa... Minulla on ollut jo ostoslistalla suora kumipelham, josta löytyy se vipuvarsi, mutta toimii välittömästi, toisin kuin olympia, joka toimii viiveellä. Simo puree kuolaimeen kiinni ja usein jyrää sitä vasten. Mutta ei tänään! Ympyrällä kulkeminen sujui hienosti, eikä Simo puskenut vastaan. Pidättäessäni Simoa, pysähtyi Simo todella nopeasti! En tajunnut, että pienikin pidäte vaikuttaa heti. Menin pari pätkää ravia ja lopettelin. Vaikutti oikein hyvältä! Sovittiin, että voin ostaa Pojun ylimääräiset kukat. Todellinen testi onkin se maasto, pysähtyykö kun innostuu. Siksi Simolla on olympiatkin ollut. Kun Simo lähtee jyräämään pukkilaukkaa niin ei pysähdy millään pehmeällä kuolaimella. Kaikenlaisia kikkoja on tullut käytettyä kun olympiastakaan ei saa vetää tai jäädä roikkumaan. Mutta näitä haluan kokeilla myös maastossa!



Tänää molempien kaviot vuoltiin. Minulla kävi uusi vuolija, nuori tyttö. Ihan hyvää työtä teki ja hevoset oli rauhallisia. (ikäänkuin nuo ei yleensä olisi :D) Simon kaviot on aika surkeat ja kasvaa todella hitaasti. Kengät tuli taas puheeksi. Mutta jos ei ole kavioo mihin laittaa kenkä tai jos kengät repeävät taas irti niin mitäs sitten tehdään.. Ei kyllä, minä jatkan myös Simon kanssa ilman kenkiä niin kauan kuin pystyy. Kunhan vaan se huono kavio kasvaisi pois, mutta kaviot kasvaa hitaasti. Kesällä onneksi kasvu nopeutuu kun saa ruohoa.






Minun oli pakko kokeilla vielä illemmalla myös Iitun kanssa kukkahackamorea. Iitu inhoaa kuolainta. Kun lähestyt suitsien kanssa, vetää Iitu suunsa tiukaksi viivaksi ja kääntää päänsä pois. Iitu kyllä ottaa kuolaimen suuhunsa omaan tahtiinsa, mutta ei haluaisi. Iitullahan on anatominen D-kolmipala käytössä, mikä on kyllä niin mukava suuhun kuin kuolain voi olla. Iituhan on muutenkin herkkä ratsastaa, mutta näillä hackmoreilla Iitu oli ihan ekstraherkkä! Iitu pysähtyi pienimmästäkin pidätteestä ja välillä en edes ehtinyt varsinaisesti pidättämään kun vain ajattelin pidättäväni. Iitu meni nätisti ravissa ja pysähtyi suoraan ravista. Otettiin myös reipasti laukkaa ja siitäkin Iitu antoi hienosti kiinni. Mentiin ravissa ympyrää ja kahdeksikkoa, kunnes yhtäkkiä Iitulta hävisi jalat alta ja Iitu mätkähti pitkin pituuttaan maahan. Olin edelleen selässä, mutta sain jalat pois alta. Hyppäsin kiireesti pois satulasta ja Iitu vain makasi maassa. Ehdin jo pelästyä, että sattuiko, mutta ilmeisesti Iitu vain häemmentyi että mitenkäs tässä näin kävi ja nousi rauhassa jaloilleen. Taluttelin Iitua sen jälkeen ja seurasin, miten astui. Ihan normaalisti onneksi. Lumisella pellolla on petollisesti jäätä paksun hangen alla. Nousin vielä selkään ja kävelin hetken Iitun kanssa, että Iitulle vaan tule kammoa. Hyvin meni. Iitu on kyllä ihan unelma ratsastaa! 




tiistai 9. helmikuuta 2016

Suunnitelmia tarhan ja pihaton varalle

Ai että odotan sitä kun pääsee touhuamaan keväällä tuonne pihalle. Etenkin odotan kentän rakennusta ja tarhan kunnostusta. Tein tällaisen ehkä vähän tökerön kuvan pihatosta, tarhasta ja laitumesta;




Kuvassa on siis tämän hetkinen tarha ja laidun. Olen korostanut harmaalla tarhan pohjustetun osan. Muut tarhasta onkin mutavelliä ja tuo punaisella korostettu osa on tarkoitus pohjustaa keväällä tai alkukesästä kun laidunkausi on alkanut eivätkä hevoset ole tiellä. Tarhassa on myös alue, joka on ollut rajattuna, koska siinä on iso halkopino. Tuo halkopino puretaan keväällä niin saadaan kaivettua salaojaputki sen alle ja myös pohjustettua sieltä.

Laidun sijaitsee tarhan vieressä ja tarhasta laitumelle menee kuja, jota pitkin hevoset kulkevat. Tarkoituksena olisi aidata kujaa pidemmäksi ja myös pohjustaa kulkureittiä, jotta tuo reitti voisi olla talvellakin käytössä ja hevosten tulisi liikuttua enemmän. Laidun olisi siis rajattuna kahteen lohkoon ja lohkot avattaisiin sitä mukaa, mistä hevosia syötetään ja toinen lohko kasvaa sillä välin.

Kunhan maa sulaa on myös tarkoitus kaivaa vesijohto talolta talliin, koska nyt joudun kantamaan veden talolta. Lisäksi tarkoitus on laittaa myös pihattoon vesijohto ja sulana pysyvä vesiautomaatti. (joo, aika tyyris investointi, mutta eipä tarvitsisi olla koko aikaa kantamassa vettä..)

Suurimmat rajoitteet ovatkin aika ja budjetti, mutta ehkä tämä tästä pikkuhiljaa edistyy.

lauantai 6. helmikuuta 2016

Kun huvista tulee "pakkopullaa"

Tämä kirjoitus käsittelee sitä, kun harrastus alkaa tuntua työltä. Viimeiset kolme kuukautta on ollut motivaatio todella koetuksella. Onneksi hevoset asustavat pihatossa, jos pitäisi kuskata hevosia talliin ja ulos ja siivoilla karsinat, olisi varmaan heittänyt jo hanskat tiskiin. Ehkä oma ajatusmalli on ollut väärä kun olen ajatellut, että hevoset on "pakko" liikuttaa. Tai "joudun" lähtemään lenkille.

Olen haikeudella ajatellut sitä aikaa kun asuttiin Simon kanssa Aitotallilla. Sen kuin menin tallille ja touhusin jotain Simon kanssa ja lähdin pois. Toki, minua harmitti kun en päässyt viettämään tarpeeksi aikaa Simon kanssa, enkä ollut lähellä Simoa niin paljon kuin olisin halunnut. Mutta silloin oli aikaa harrastaa. Toki vietän hevosten kanssa aikaa, kun korjaan aitoja, siivoan tarhaa, vien heiniä, vesiä, kunnostan tai korjaan jotain muuta. Hevoset hengailevat uteliaina aina mukana työn touhussa.

Että odotan kevättä ja sitä kun päivät pitenee. Nyt kun teen 8-10 tunnin työpäivän, jonka jälkeen pitäisi lähteä ratsastamaan niin en mitenkään riemusta kiljuen lähde illan pimeyteen. Onneksi minulla on ympärillä ihania ihmisiä, jotka käyvät hoitamassa ja ratsastamassa apuinani. Viikonloput saankin viettää rauhassa hevosten kanssa ja silloin taas muistan, miksi olen tähän ryhtynyt :)

 
Simolle tehty yrttisekoitus


Simon kuulumisista voisin mainita sen verran, että tuntuu kuin kivennäisen lopettaminen olisi auttanut. Olen myös pitänyt Simolla selänlämmitintä ja loimea päällä. Ainakin pissaaminen näyttäisi onnistuvan paremmin. Tosin ehkä nämä on kaikki jotain harhaa, koska toivon näkeväni merkkejä niin myös luulen näkeväni niitä. Simo on kuitenkin ollut vasta viikon ilman kivennäistä. Eilen aloin syöttämään Simolle Luontoäidin hevoset -yrttisekoitusta, jonka Nina räätälöi ihan Simoa varten. Sekoitus pitää sisällään persiljaa, minttua, kehäkukkaa ja vihreää teetä.

Simo takki päällä


Samaan syssyyn alkoi Iitukin taas yskähdellä ja hengitys alkoi rohista. Toimin välittömästi kuullessani ensimmäiset yskähdykset. Vaihdoin heinän esikuivattuun ja aloin syöttämään Iitulle limaa irroittavaa ja hengitystä avaavaa yrttisekoitusta, joka ehkä toimii kun tänään Iitu ei yskinyt lenkillä. Tosin ei menty kuin pääasiassa käyntiä johtuen liukkaista. Metsässä ränpiminen kuitenkin kohottaa kummasti kuntoa ja tekee hyvää omalle henkiselle hyvinvoinnille ja myös hevoset nauttivat metsäretkistä.


Pojun perusilme

Ainiin, Poju muutti takaisin meille Iitun ja Simon seuraksi oltuaan pari kuukautta muualla. Iitu oli niin onnellinen kun sai leikkikaverinsa takaisin ja siellä ne painaa pukkilaukkaa ympäri tarhaa, nousee takajaloilleen ja huitoo etujaloilla ilmaa, näykkivät toisiaan ja riehuvat muuten vaan. Voi että on ihanaa seurata niiden leikkiä Simo ja Poju rapsuttelevat toisiaan ja kaikki ovat sovussa ja onnellisen oloisia.


perjantai 5. helmikuuta 2016

Hevosten lisäravinteista helpotusta IBS:n

Tämä kirjoitus on ehkä aiheen vierestä, mutta käsittelee kuitenkin osin hevosten lisäravinteita, eikä minulla ole muutakaan kanavaa, jossa tuoda havaintoja julki.

Olen kärsinyt itse IBS:stä (Irritable Bowel Syndrome) vuodesta 2011. Alussa en ymmärtänyt, mistä oireet johtuivat ja IBS todettiin vasta 2012, vuoden kärvistelyn jälkeen.

IBS:n diagnoosin saa vasta kun kaikki muut suolistosairaudet kuten Crohn, keliakia ja laktoosi-intoleranssi on pois suljettu. Jotkut ovat sitä mieltä, että IBS ei ole sairaus vaan oireyhtymä, joka saa alkunsa ihmisen pään sisältä jatkuvan stressin seurauksena.

Minulla IBS:n laukaisi stressaava ja tavoitteellinen työ. Halusin ylittää minulle asetetut tavoitteet ja stressasin kuukaudesta toiseen tulosteni perässä. Lopulta, ei mieli, vaan vatsa tai pikemminkin suolisto alkoi protestoida. Aloin kokea järkyttäviä mahakipuja, joihin ei löytynyt parannusta. Vatsa turposi päivän mittaan kuin ilmapallo ja vatsaan koski todella paljon.

Syömättömyys helpotti ja aloinkin laihtua, koska söin vähemmän mahakipujen pelossa. Koska syömättömyydestä oli seurauksena pahoinvointi ja päänsärky aloin syödä pieniä annoksia. Sitten sain ohjeistuksen FODMAP -ruokavaliosta, jolla oireet saa kuriin ja voi elää suht normaalia elämää.

FODMAP hiilihydraatit ovat niitä, mitä tulee välttää ja niitä löytyykin lähes kaikista käytetyimmistä ruoka-aineista. Kun noudattaa ruokavaliota tarkasti, pysyy mahakivut loitolla ja olo kevyenä, mutta se tarkoittaa, että ei saa syödä seuraavia ruoka-aineita;
Kasvikset:
  • sipuli(t)  (myös jauheena, esim. mausteseoksissa)
  • valkosipuli (myös jauheena, esim. mausteseoksissa)
  • artisokka
  • parsa
  • kaalit
  • purjo
  • herneet
  • punasikuri
  • pavut
  • punajuuri
  • soijatuotteet
  • avokado
  • sienet
  • valmiit tomaattikastikkeet ja -pyré
Hedelmät ja marjat:
  • omena
  • aprikoosi
  • viinirypäleet 
  • mango
  • nektariini
  • persikka
  • päärynä
  • persimoni
  • luumu
  • vesimeloni
  • kirsikka
  • taateli
  • kuivatut hedelmät
  • hedelmämehut
Viljat:
  • vehnä (esim. leipä, murot, pastat, nuudelit, mannaryyni, bulgur, keksit ja leivonnaiset jne.)
  • ruis
  • ohra
Muut:
  • laktoosi
  • hunaja
  • mantelit, pistaasipähkinät, hasselpähkinät (muut pähkinät -varoen)
  • tuotteet, jotka makeutettu fruktoosilla tai sorbitolilla (esim, jäätelö, karkki, murot)
  • keinotekoiset makeutusaineet (aiheuttaa osalle oireita)
  • makeat viinit (kuivat viinit -varoen)
  • siiderit
  • olut
  • hiilihapolliset juomat
  • (kahvi -varoen)
  • (kookos, kookosmaito/kerma, kookosrasva -varoen)
  • (tumma suklaa -varoen)
  • (tumma kaakaojauhe -varoen)
  • (vaahteransiirappi -varoen)
Tällä hetkellä käytän gluteenittomia ja laktoosittomia tuotteita, mutta toisinaan joudun syömään ruoka-aineita kielletyltä listalta, esimerkiksi töissä tai jos menen jonnekkin vierailulle. Mieluummin olen hiljaa ja kärsin illan tai seuraavan päivän vatsakivut kuin alan vaatia, että sitä ja tätä ei voi syödä.

FODMAP:n lisäksi olen kuullut joidenkin saavan apua luontaistuotteista. Tutkin asiaa ja kas, sieltähän löytyy nämä sama tuotteet, joihin olen tutustunut tai joita olen käyttänyt jo hevosten kanssa.

  • Psyllium
  • Chia
  • Ruusunmarjajauhe
Lisäksi luontaistuotehyllystä löytyy mm. MSM-jauhetta, biotiinia, auringonkukansiemeniä

Aloitin nyt sellaisen kokeilun, että syön kaikkea samaa, mitä annan hevosillekin ja testaan niiden vaikutusta itseeni (paitsi tietenkään heinää..)

Tämän päivän aamupala, Chiaa, vadelmaa, mustikkaa
Tämä on muuten syy siihen, miksi minua ei nähdä eikä tulla näkemään kisakentillä itse. Suolisto ei kestä jännitystä.