keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Jatkuvaa epäonnea hevosrintamalla -hanskat tiskiin?

Tätä kirjoittaessani olen niin henkisesti kuin fyysisesti aivan loppu. Eipä ole ihan nappiin menneet taaskaan asiat hevosten kanssa. Takapakkia ja vastoinkäymisiä on riittänyt. 

Kevääseen on mahtunut kaikenlaista säätämistä. Iitun ratsastaja ei päässytkään osallistumaan mestiksiin Iitulla henkilökohtaisista syistä, joten piti kiireellä löytää uusi kuski. Uusi kuski löytyikin, tosin oli vain kaksi viikkoa aikaa hypätä täysin uuden hevosen selkään ja harjoitella. Iitu on onneksi perusvarma ja mutkaton tapaus, joten ajattelin, että nyt voi huokaista helpotuksesta, noh eipä voinutkaan. Juhannusaattona sain viestiä, että Iitun kisaajalta puuttuu ratsastusseuran jäsenyys ja ei muuta kuin kiireellä liittymään. (Viimeinen ilmoittautumispäivä Kipassa oli eilen, 27.6.) Juhannuksessa tietysti kolme pyhäpäivää venytti jäsenhakemuksen käsittelyä ja laskun saamista. Jäsenyys tuli ja myös e-lupa, mutta Kipaan ei päässytkään kirjautumaan. Ei muuta kuin ilmoittautuminen sähköpostilla kilpailun järjestäjälle ja itse soitin perään. Saatiin Iitu sitä kautta ilmoitettua, mutta kyllä tuli kiire ja paniikki.

Eilen kävi eläinlääkäri ultraamassa Iitua toiseen kertaan, eikä alkiota näkynyt missään. Eikä myöskään follikkeleita. Eli Iitu on saanut varhaisessa vaiheessa keskenmenon, eikä seuraavasta kiimasta ole tietoa. Sovittiin, että eläinlääkäri tulee uudestaan perjantaina ultraamaan, josko silloin näkyisi jotain. Sitten vaan viemään Iitua uudestaan orin luo astuttavaksi.

Lisäksi eilen tutkittiin Iitun erikoisen jäykkää takajalkaa ja Iitu on ilmeisesti reväyttänyt/venäyttänyt tässä viikon sisällä oikean takajalan kintereen ja on ep liikkeissään. (Eläinlääkäri teki meillä kotipihassa taivutuskokeen). Ei varsinaisesti onnu, mutta astuu jotenkin jäykästi.

Tänään tulee Iitulle laserhoitaja, jolla yritetään saada tuota venähdystä/jumia kintereessä hoidettua. Eläinlääkäri tarkistaa perjantaina tullessaan myös tuon kintereen ja silloin tulee tuomio, onko edes mahdollisuutta kisata lauantaina. Nyt Iitua liikutellaan kevyesti ja suoraan nämä pari päivää. Ilmeisesti ympyrällä työskentelyssä rasittunut ja sitä tuleekin nyt pari päivää välttää. Ehkä tämä kahden viikon intensiivinen koulutreeni oli liikaa kuukauden laidunloman jälkeen, tai sitten on liukastunut laitumessa, mistäpä sitä tietää..

Jos käy niin, että jumi/venähdys ei tuosta parissa päivässä tokene niin meillä jää Vuonismestikset kokonaan väliin. Myös Simon osalta, sillä Iitua ei voi jättää koko päiväksi yksin. Harmittaa vietävästi, kun näihin kisoihin on viime syksystä asti harjoiteltu ja näitä on odotettu, mutta minkäs teet..

Loppuun kuva Iitu -reppanasta viime viikolta;


sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Simon ensimmäiset koulukisat

Tänään oltiin Simon kanssa VRS:n koulukisoissa Valkeakoskella. Simo osallistui Helppo C E.B. Special -luokkaan. Tuo oli hyvää harjoitusta Lahtea varten. Lähdettiin ajoissa kisapaikalle, mutta kisapaikalla menikin valmistelut ihan plörinäksi. Alettiin joo "ajoissa" varustamaan, mutta talutellessani Simoa vielä maneesin ulkopuolella, tultiin minullle kertomaan, että Simon pitäisi olla jo verkkaamassa ja sen jälkeen radalla. Alkuun oli tullut peruutuksia, joten Simon startti olikin aiemmin kuin piti. No sepä hienoa! Simo on melkoinen pökkelö ja vaatii suht hyvän alkujumpan, ennen kuin notkistuu. No ei muuta kuin äkkiä maneesiin ja askellajit läpi, josta verkkausalueelle radan viereen. 

Eniten jännitti laukat, onnistuuko ne ilman raippaa. Jaksaako Simo ylläpitää laukan, nostaako oikean vai tarjoaako väärää. Lisäksi jännitti, että alkaako hankkia paskaa radalla, jolloin kulkee kuin täi tervassa. Onneksi kaikki sujui suht mukavasti lyhyestä verkasta huolimatta ja Simo laukkasi mukavasti molempiin kierroksiin. Pohja oli pehmeämpi kuin kotona, mutta ei kuitenkaan liian upottava. 

Ollaan oikein tyytyväisiä Simoon, prosentteja tuli 59,762% Eli melkein 60% ekoista kisoista.Simo käyttäytyi fiksusti ja rauhallisesti koko ajan, ei kytännyt mitään.

Simo skarppina

Simo verkassa


















Ainiin, laidunpömpöstä ja turvotuksesta huolimatta Simo on hoikistunut niin paljon, että 120cm satulavyö on jäänyt liian pitkäksi ja siirryttiin 110cm satulavyöhön. Melkoinen edistys kun ajattelee, että pari vuotta sitten vyön pituus oli 130cm.

Tässä  suoritus vielä videolla;


lauantai 17. kesäkuuta 2017

Uusi objektiivi -laadukkaampia kuvia

Olen kovin innokas kuvien räpsijä, mutta kalusto ei vaan ole oikein ollut tähän asti kunnossa. Olen joko joutunut pyörimään hevosten jaloissa tai olen zoomannut kauempaa niin paljon ja joutunut rajaamaan kuvaa lähemmäs, että kuvista on tullut rakeisia. Eilen päädyin hankkimaan pidemmän objektiivin, jotta pystyy ottamaan kauempaakin tarkkoja kuvia. Hankkimani objektiivi on vain Tamronin "halpisobjektiivi" (AF70-300mm F/4-5.6), mutta kyllä silläkin alkuun pääsee. Laatuero kuvissa oli heti ensimmäisellä laukauksella huomattava.

Simon nätti nassu (kuva on kokonaan muokkaamaton, edes väreihin ei ole koskettu!)
Tähän lisätty hieman kontrastia, paranneltu värejä ja varjoja.
Simon hahmo eroittuu juuri sumuisella laitumella
Leikittelin tarkennuksella, muutama ei hevoskuva eksyi myös joukkoon




Lennonjohtotorni taustalla


Simo imuroi laitumella kulkiessaan alahuulella ruokaa suuhun, ettei vaan mene herkut sivu suun





Simo ohjaa Iitua tuuppimalla





lauantai 10. kesäkuuta 2017

Iitu on tiine ja Blenda pääsi vuorostaan lemmenlomalle

Muistan kirjoittaneeni vastaavan otsikon vajaa vuosi sitten. Tänä vuonna ollaankin kuukausi aiemmasta edellä ja Iitu on tiine jo nyt. Iitu ultrattiin torstaina ja ultrassa näkyi yksi alkio. Siispä haettiin Iitu torstaina kotiin ja vietiin Blenda tilalle.

Matka sujui hirmuisessa kaatosateessa ja lastaustilanteessakaan ei haavereilta vältytty, mutta ainakin Blenda pääsi ehjänä Rollen luo laitumeen. Rollella onkin käynyt melkoinen kuhina laitumessa tänä kesänä kun ensin meni Iitu seuraksi, reilu viikko sitten meni Roosa (Kotalan Glimrende Rosa) ja torstaina laitumeen oli viety äiti-Roosa (Ros Thuna) ja Blenda. Ainakin yksi morsian on vielä menossa näiden lisäksi, nimittäin Iitun sisko. Onpa hauskaa! Viime vuonna Iitu oli ainoa tamma, jonka Rolle astui.

Laitumella oli ollut niin kova meno päällä ja olivat laukanneet porukalla Roosan ja Rollen kanssa niin paljon laidunta ympäri, että Iitulle oli kertynyt jonkin verran nestettä jalkoihin. Siispä tilasin Iitulle kylmässuojat jalkoihin ja kylmägeeliä, jota käyttää treenin jälkeen.

Blenda käyttätyi hienosti ja rauhallisesti uudessa paikassa. Vasta laitumeen päästyään alkoi rallitus ja Blenda laittoi kovasti kampoihin vanhemmilleen. Blenda esitteli myös upeita liikkeitään, tässä video laitumelle laskusta;




Kokeilin Iitun kanssa heti eilen nopeasti kotikentällä, että onko kaikki keväällä opittu unohtunut kuukauden lemmenlomalla. Ei ollut. Hienosti Iitu meni. Kenttä oli märkä ja suht liukas, joten otin vain käyntiä ja vähän harjoitusravia. Tänään mennään Iitun ja Simon kanssa Hiltton horsen kumirouhekentälle taas treenaamaan. Pohja on paljon raskaampi kuin kotikentällä ja hyvää harjoitusta kisoihin.




Monta rautaa tulessa

Tämä kesä pitää sisällään kaikenlaista. On ollut ehkä tyhmää haalia niin monta asiaa tähän kesään ja hankkia ylimääräistä stressiä niistä, mutta nyt on ns. taottava kun rauta on kuumaa.

Iitu on ollut kohta kuukauden päivät Trollgutenin luona. Torstaina Iitu ultrataan ja torstai-iltana haetaan Iitu kotiin, mikäli Iitu on tiine. Samalla kyydillä myös viedään Blenda vuorostaan Rollen luo ja suoritetaan vaihto. 

Kun Iitu on päässyt kotiin, aletaan myös Iitulla treenailemaan / palauttelemaan mieliin koulukuvioita. Simoa on yritetty kouluttaa ja treenata siihen pisteeseen, että pääsee edes jotenkin kisoista läpi heinäkuussa. Simo käykin kesäkuulla lähistöllä kisoissa harjoittelemassa Helppoa C:tä, jotta saadaan edes yksi rata alle ennen mestiksiä. Viime viikolla ratsastin Simon noin 4-5- km päässä olevalle ratsastuskoululle, jossa oli pehmeä kumirouhekenttä, millä Simo pääsi treenaamaan laukkatyöskentelyä. Edelleenkään laukkaaminen ei ole se vahvin laji, mutta alkaa sekin siitä ehkä pikkuhiljaa sujua..





Olen pohtinyt tässä pitkään, jätänkö hevosia laitumelle yöksi vai en.. Meillä on ollut lämpötila öisin nollassa ja viime yönä oli ollut sen verran pakkasta, että vesisaavissa oli jäätä. Siispä hevoset ovat saaneet olla päivät pienellä metsälaitumella ja yöt tarhassa. Ajattelin viedä hevoset isolle laitumelle vasta kun Iitu tulee. Toisaalta mietin, kannattaako laittaa yötäpäivää laitumelle ennen kuin kaikki kisat on ohi. Kunnon kaasupöhö tulee varmasti ruohosta. Toisaalta laitumella tulee liikuttua ja suolisto toimii paremmin kun ei ole kuivaa heinää tukkeena. (Simo hankkii joskus tunneillakin jopa kymmenen minuuttia kakkaa ja on tosi kankea ja työläs ratsastaa kun kakattaa. Sitten kun hätä on ohi, on taas kevyt olo.. Ruohokakka tulisi helposti ja nopeasti pihalle ilman kummempia puserruksia..) Kyllä taidan laittaa laitumeen silläkin riskillä, että lihoo tai kertyy turvotusta. Ruohostakin saa ihan eri lailla energiaa kuin kuivasta heinästä.

Kesä on muutenkin niin täynnä ohjelmaa, että alunperin kaavailemani Ypäjän rotunäyttely jätetään väliin. Matka tulisi liian kalliiksi kun tässä on niin paljon muitakin kuluja tänä kesänä. Simo olisi kyllä hyvässä kunnossa (paremmassa kuin viimeksi ollessaan näyttelyssä, jossa pärjäsi silloinkin hyvin..), mutta jääköön nyt. Tämän kesä ainoaksi "näyttelyksi" jää siis Match Show Vuonismestisten yhteydessä.