keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Kuumetta ilmassa

25.06.

Mennessäni tallille kuulin, että Simoa ei oltukaan rokotettu. Eläinlääkäri oli sitä mieltä että Simon rauhaset on niin turvoksissa, että ei uskalla rokottaa. Harjailin hyväntuulista Simoa ja puhdistaessani kavioita huomasin, että oikea etujalka hohkasi lämpöä. Kokeilin muita kavioita ja ne olivat selvästi viileämmät. Kävin kokeilemassa vertailukohteena myös Nesson kavioita ja ne olivat kaikki viileitä. Simolla kuitenkin oli ruokahalu ennallaan ja se oli oma pirteä itsensä, joten ajattelin seurata kentällä, onko käynti jotenkin vaikeaa tai aristaako Simo jalkaansa.

Lisäsin tähän kuvan sivuprofiilista, jossa on nähtävillä tuo poskiluun takana oleva rauhanen. Tässä kuvassa rauhanen ei ole turvoksissa, mutta tällä hetkellä se on noin kaksinkertainen aikaisempaan verrattuna.  Simo on nyt kevyellä liikunnalla eli ei hikisiä parin tunnin maastoreissuja hetkeen eikä kovaa uurastusta kentällä.

Johtuen hevosten sairastelusta myös tiistain tunti oli kevyt. Tunnilla tehtiin etuosakäännöksiä ja mentiin hyvin hiljaista ravia ja taivuteltiin. Simo käyttäytyi oikein nätisti eikä aristanut jalkojaan. Simo olisi halunnut mennä paljon lujempaa, joten sain pidätellä Simoa. Simo kuitenkin totteli nätisti apuja. Vaikka tunnilla mentiinkin rauhallisesti, oli Simo hieman hikinen tunnin jälkeen, joten laitoin sille loimen päälle ja juotin melassivettä. Päästin Simon illalla vielä hetkeksi tarhaan Salaman kanssa. Simo ja Salama olivat niin söpöjä kun ne menivät rapsuttamaan toisiaan :)



sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Maastoilua

23.02.2014

Eilen kävin jo heti aamusta Agrimarketissa kun ovet aukesi. Tarkoitus oli hakea tarjouksesta ratsastushanskat, mutta mukaanhan tarttui kaikenlaista.. mm. suojat Simolle, harjoja, hanskoja peräti kolmet kappaleet itselle, parit sukat raippa, harjakivi ja mitähän vielä... Karvankiillotusaine, joka on myös harjan selvityssuihke. Tallille päästyäni harjasin Simon oikein kunnolla harjakivellä. Karvaa irtosi melkoisesti. Suihkin karvan kiillotusainetta magic brushiin ja  harjasin Simon läpi. Selvitin myös otsatukan ja hännän. Simosta tulee aina vain valkoisempi, mitä lähemmäs kesää mennään ja mitä enemmän karvaa lähtee. Laitoin länkkärin selkään ja mentiin maastoon Hupun ja Lunan kanssa. Luna meni ensimmäisenä, Hupu keskellä ja olimme Simon kanssa peränpitäjinä. Hupulla on niin hidas käynti että olimme koko ajan pepussa kiinni ja Hupua ahdisti se, joten otimme Simon kanssa keskipaikan. Se sopi hyvin sillä Lunalla oli rivakka käynti, Hupu jäi jälkeen joten sitä piti odotella välillä. Vaikka menimme vain käyntiä ja kiipeilimme metsässä mäkiä ylös tuli hevosille ihan kunnolla hiki ja Simo ihan puuskutti kun päästiin tallille. Taluttelin Simoa hetken, että hengitys tasaantuui. Juotin Simolle ämpärillisen melassivettä ja annoin pari leipää. Vein Simon vielä kentälle, josko se olisi halunnut juosta. Simo seurasi minua vapaana ympäri kenttää kunnes löysi hyvän paikan piehtaroida. Simo nautti oikein täysin rinnoin piehtaroinnista, jonka jälkeen päästin sen Salaman kanssa tarhaan.






Tänään mentiin Roosan kanssa tallille. Roosa toi mukanaan furminaattorin, jolla se "furminoi" Simon. Vaikka olin jynssännyt Simoa harjakivellä jo 10 minuuttia, ei siitä lähtenyt karva ollut mitään verrattuna siihen furminaattoriin. Roosa myös lyhensi Simon harjaa entisestään ja leikkasi sen enemmän muotoon. Roosa lupasi myös ohentaa Simon harjaa kunhan se kasvaa muutaman sentin. Vaihdoimme tänään alkuverkan ajaksi hevosia ja pääsin kokeilemaan Nessoa. Nesso meni kuin ihmisen mieli. Kun nousin satulaan tuntui hassulta kun jalat olivat lähekkäin, eikä minulla ollut sellaista spagaattiasentoa kuin Simon leveässä selässä. Nesso teki pienestä pyynnöstä pohkeenväistöt, avotaivutukset, etuosakäännökset ja oikeastaan kaiken mitä hoksasin pyytää. Ravi oli hassua. Se oli niin pientä töpötystä ja jalat eivät nousseet paljoakaan maasta. Simolle on hyvin korkea ravi, vaikka se onkin pehmeää. Roosa kokeili samaan aikaan Simoa ja Simo tarjoili taas kaikki mahdolliset temput, pukitti ja sinkoili, mutta Roosa jaksoi sitkeästi pyytää ja laittoi Simon takaisin töihin jos se hölmöili. Vaihdoimme hevoset takaisin ja menimme kentällä jonkin aikaa kunnes laitoimme heijastinliivit päälle ja lähdimme maastoon.

Menimme 8,5 km maastolenkin ja aikaa kului kaksi tuntia. Maasto sisälsi metsäpolkuja, mäkiä, metsäautoteitä ja maantietä pikku pätkän. Maantiellä tuli takaa auto, jolloin käänsin Simon ympäri niin että se näki auton ja jatkoimme rauhallisesti kulkemista tien reunassa. Nyt jälkikäteen voin tunnustaa että olin aivan hermona, koska auto ei ole koskaan aiemmin ohittanut meitä. Sehän meni hienosti, Simoa ei vähempään voinut kiinnostaa että ohi ajoi joku auto. Kun pääsimme takaisin metsään Nessolla oli paljon menohaluja ja varsinkin mäessä myös Simo yritti lisätä vauhtia. Pidimme hevoset sitkeästi käynnissä että kunto kasvaa. Kun päästiin tallille oli molemmat ponit aivan hikisiä. Juotin Simolle taas melassivettä ja päästin sen tarhaan, jossa se sai heinää.

Huomenna Simo rokotetaan ja siltä otetaan verikokeet. Simolla on hieman turvonneet imusolmukkeet ja tallilla on muilla vuonoilla vielä pahemmin turvoksissa, niin varmistetaan että kaikki on kunnossa, eivätkä hevoset ole saaneet mitään pöpöä. Ensi viikolla siis vain köpötellään kun Simo ei saa hikoilla.














perjantai 21. helmikuuta 2014

Parturointia ja karvanlähtöä

21.02.2014

Kiireisen viikon jälkeen pääsen vihdoin kirjoittelemaan miten Simon kanssa on mennyt. Maanantaina Simon uusi hoitaja kävi ratsastelemassa. Simo käyttäytyi kuulemma nätisti :)

Tiistaina osallistuin Simon kanssa tunnille. Simolla oli vedetty maanantaina sellainen hikireeni, että karvaa irtosi ihan mahdottomasti. Minulla on harjakivi ja magic brush, mutta vuonohevosen paksuun karvaan tehoaa mielestäni paremmin harjakivi.





Simolla on todella paksu ja tuuhea harja. Sitä ei saa millään leikattua nätisti muotoon, koska se kaatuu. Leikkasin siis Simolle siilin. Simo ei tykkää harjan leikkauksesta ja nyhertäessäni harjan kimpussa sakset lipsahti ja keskelle harjaa tuli kamala lovi :( Täytyy vaan toivoa, että myös Simon harja kasvaa nopeasti. (Ehkä biotiinia ruokaan?!) Tässä kuvassa näkyy Simon lyhennetty harja ja kolo keskellä harjaa. Kun harja alkaa kasvaa saa sitä muotoiltua enemmän "kärrynypyörän" muotoon.


Tiistain tunnilla mentiin...täytyy oikein miettiä. No aika paljon kevyttäravia ja keskityttiin istuntaan ja vastakkaisiin apuihin. Heti tunnin alussa kun nostettiin ravi, Simo ryntäsi laukkaan. Karjahdin Simolle, että "nyt mennään sitten kun halusti!" Ja kannustiin aina vain lisää eteenpäin, vaikka Simo olisi halunnut ottaa pikku pyrähdyksen ja lopettaa. Laukkasimme pari kierrosta ja kun Simo tuntui nöyremmältä hidastin kevyeeseen raviin. Tunnin lopussa tehtiin tarkoituksella puoliympyrän mittaisia hallittuja laukan nostoja vuorotellen. Kun Simo huomasi, mitä ympärillä tapahtuu ja kun muut nostivat tietyssä kohtaa laukkaa, kuumeni Simo niin paljon että alkoo ravaamaan kiitoravia pää ylhäällä ja yritti ryöstää laukkaan. Minulla oli täysi työ pidätellä. Laiska heppani oli muuttunut oikein kuumaksi. En halunnut ajaa Simoa kiitoravista laukkaan, joten kun ravi hieman hidastui aloitin noston. Simohan heitti muutaman pukin laukassa, mutta kannustin vain eteenpäin. Tunnin lopuksi olimme molemmat aivan hiessä.







20.02. Torstaina osallistuttiin istuntatunnille. Ennen tuntia päätin kokeilla toisia suitsia ja laitoin niihin olympiakuolaimen. Ohjat kiinnitin keskimmäiseen pieneen renkaaseen. Lisäsin suitsiin myös turpahihnan ja alaturpahihna kiinnitettiin leuan alapuolelta isoihin renkaiseen.

Tunnilla minulla oli ihan eri hevonen kuin ennen! Simo kuunteli todella herkästi apuja ja minun ei tarvinnut kiskoa ohjista niinkuin yleensä, vaan pehmeä käsi riitti. Yleensä Simo nojaa koko painollaan kuolaimeen ja on hyvin raskasta kannatella päätä. Koska olen tottunut antamaan jatkuvia puolipidätteitä ravissa ja pitämään tiukan ohjastuntuman myös minun piti keskittyä, sillä ravi oli välillä liiankin hidasta kun Simo reagoi niin herkästi apuihin. Tunnilla ei ryöstänyt kertaakaan, vaikka toinen vuono harrasti Simolle tuttuja temppuja ja singahti aivan Simon vierestä liikkeelle. Simo vain katsahti ja jatkoi hommiaan. Ainuttakaan pukkia ei tullut vaan Simo kulki ikäänkuin ajatuksen voimalla. Olen niin onnellinen! Simo käyttäytyi upeasti ja sain sen ravaamaan muodossa korkeata ravia kaula kaarella! En malta odottaa seuraavaa ratsastuskertaa! Nyt pystyn keskittymään varsinaiseen ratsastukseen ja apuihin paljon enemmän kun ei tarvitse koko ajan tapella ryntäilyn ja pukittelun kanssa. Mahtavaa!

Maasta käsin tunnilla käytettiin juoksutusliinaa ja tehtiin ikäänkuin ohjasajoa yhdellä ohjalla. Ensin toiselta puolen ja sitten toiselta puolen. Simo toimi hienosti molemmilta puolin. Uusien suitsien kunniaksi harjasin Simon oikein hyvin ja tein Simolle kampauksen (joka sai Simon näyttämään tytöltä..)


lauantai 15. helmikuuta 2014

Pukittelun iloa

15.02.2014

Tänään vaihdoin Simolle uudet hokit kenkiin. Simo on käyttänyt kenkiä niin säästeliäästi, että minun ei tarvinnut vaihtaa kuin kolme hokkia. Leikkasin myös samalla harjaa. Koko harja pitäisi vetää ihan siiliksi, mutta siinä on urakkaa! Aloitin ratsastuksen kävelyttämällä Simoa liinassa, jolla tehtiin alku käynnit. Yhtäkkiä Simo ryntäsi hirmuisella pukilla laukkaan. Ajattelin, että ehkä sillä on virtaa. Otin liinan irti ja irtojuoksutin Simoa. Simo ei ensin juossut mutta kun aloin itse juosta, tuli Simo vierelle ravaamaan. Se oli hauskaa minä juoksin kenttää ympäri ja Simo ravasi vierellä. Yhdelle sivulle Simo pysähtyi ja jäi ihmettelemään metsään. Kipitin itse portille hakemaan raippaa ja vähentämään vaatetta. Aikansa katseltuaan metsään Simo hoksasi, että olis kadonnut ja tuli hirmuista pukkilaukkaa luokseni.

Nousin selkään ja teimme käynnissä avoja, peruutuksia ja pohkeenväistöä. Nostin myös ravin ja menimme kevyessä ravissa ympyröitä. Tein myös pari laukan nostoa, joka oli tosi jähmeään. Oivalsin, että Simin täytyy olla kunnolla hiessä, jotta se lämpenee ja laukka onnistuu.

Otto halusi kokeilla Simoa kentällä. Hän otti Simolla ravia ja laukkaa ja Simo tapansa mukaan testasi uutta ratsastajaa ja pukitti, mutta Otto piti pintansa ja työt jatkuivat. Muutaman kierroksen ne ravaili ja sitten vaihdoin satulan länkkäriin ja lähdin "täti -ryhmän" kanssa maastoon. Mentiin samaa lenkkiä kuin silloin kun menin yksin Simolla ja se lähti käsistä. Menohaluja löytyi taas ja Simo haki pienintäkin kimmoketta rynnätä vauhtiin. Ravasimme tietä pitkin ryhmässä ja sain Simon pysymään jonossa toisena. Myös metsäpolulla meno oli vauhdikasta, välillä tuli pikku ravipyrähdyksiä, mutta meno pysyi hallussa. Simo oli tämän päiväisen reenin jälkeen ihan hiessä ja saakin pitää huomenna ansaitun vapaapäivän.





perjantai 14. helmikuuta 2014

Uusi hoitaja

14.02.2014

Eilen Simo sai (ehkä ystävänpäivän kunniaksi) hoitajan. Tämä on niin jämäkkä tyttö että ei pelästynyt, vaikka Simo yritti kaikkensa tiputtaakseen hänet. Simo sinkoili, otti laukkapyrähdyksiä ja pukitteli, mutta tyttö ei vain lentänyt selästä, vaan laittoi Simon töihin. Simo hoksasi että tätä ratsastajaa ei saakkaan niin vain peloteltua ja nöyrtyi lopulta ja teki kiltisti töitä.

Menimme istuntatunnilla ilman jalustimia pohkeenväistöä ja otimme laukannostoja. Simo nostaa aina oikeaan kierrokseen väärän laukan, vaikka kuinka asetan sisään päin ja annan liioitellut laukkapohkeet. Vasempaan kierrokseen nousi hienosti oikea laukka, mutta jouduin jatkuvasti ratsastamaan istunnalla eteenpäin, että laukka myös jatkuisi.

Maasta käsin tunnilla juoksutettiin liinassa ja sain hyviä vinkkejä, miten estää se että simo kääntyy keskelle.


tiistai 11. helmikuuta 2014

Laukan nostoja

11.02.2014

Osallistuimme Simon kanssa taas tiistain tunnille, joka ei ollut varsinainen koulutunti, mutta todella hyvä ja opettavainen tunti. Harjoittelimme ohjaamaan hevosta ns. päinvastaisella ohjasotteella, eli ajo-ohjasotteella. Tällöin tuntuma hevosen suuhun oli hyvin pehmeä ja joustava. Ensin menimme käynnissä suurella ympyrällä ja sitten harjoitusravissa ympyrällä ja myös uraa pitkin välillä. Kun ympyrältä käännyttiin uralle mentiin lisättyä ravia. Simo innostui niin työnteosta, että nosti kertaalleen laukan ja sitten saatiinkin lupa laukata. Ensin nostettiin vahingossa väärä laukka ( koska minulla oli liikaa painetta vasemmalla ohjalla), mutta siten laukka sujui ja kun palasimme takaisin raviin nosti Simo vielä itse laukan. Laukkaaminen oli hurjan hauskaa! Tunnilla keskityttiin ja tehtiin niin paljon töitä, että sekä ratsastaja että hevonen olivat hikisiä. Simo oli oikein tyytyväinen tunnin jälkeen ja hyvällä tuulella, kuten minäkin :)


maanantai 10. helmikuuta 2014

Kohtaamisia ja kiitolaukkaa

10.02.2013

Kiirettä on pitänyt, aikaa blogin kirjoittamiselta on vienyt muut kuviot. Simon kanssa on sujunut aika vauhdikkaasti. Tiistain koulutunnille en päässyt osallistumaan, mutta torstain istuntatunnille ja maasta käsin -tunnille osallistuttiin. Istuntatunnilla harjoiteltiin hevosen kääntämistä nostamalla ohjaa ylös ja hevosen kääntämistä ilman ohjia, eli kääntämällä lantiota ja jalkoja haluttuun suuntaan. Oli ihan hauskaa vaikka Simo otti tuttuun tapaansa singahduksen tunnilla. Heti kun tunnilla on useampia hevosia ja mennään pienemmässä tilassa, Simo on ihan mahdoton. Viimeksi kun meitä oli kolme tunnilla Simo meni kuin unelma. Luulen että se ei malta keskittyä silloin kun on paljon kavereita lähekkäin.





Maasta käsin tunnilla harjoiteltiin pelottavien asioiden kohtaamista. Kentälle tehtiin nuotio, joka savutti, lisäksi kentälle avattiin päivänvarjo ja sateenvarjo. Varjot olivat ensin kiinni ja niitä avattiin pikkuhiljaa. Simo ei ollut moksiskaan varjosta tai tulesta. Varjon sai jopa avata Simon pään päällä ja laittaa selkään. (myös aurinkovarjon) Muut hevoset hermostuivat kun varjo tuli niiden päälle, mutta Simo otti ihan lungisti.




Kävimme perjantaina Nesson kanssa pienen maastolenkin ja Simo kulki hienosti ja ripeästi ensimmäisenä. Kokeilimme kentällä myös laukan nostoja ja laukat nousivat molempiin suuntiin, tosin vähän jähmeästi. Olen tottunut painamaan laukkapohkeet, enkä potkaisemaan kantapäillä, mutta Simo vaati kantapäitä ja avut sai antaa todellä liioitellusti, jotta laukka nousi. Simo ei tykännyt yhtään laukkaamisesta eikä me päästykään kuin muutama askel, mutta pääasia että laukka nousi molempiin kierroksiin.


Lauantaina halusin lähteä Simon kanssa kaksin kokeilemaan pientä maastopätkää perjantain innostamana. Ilmoitin tallille että lähden kokeilemaan, jotta osaavat varautua jos Simo palaakin satula tyhjänä. Simo lähti rivakasti kävelemään, mutta jäi jumittamaan tallin kulmalle. Simo ei olisi millään halunnut mennä eteenpäin, ja alkoikin peruuttaa kun kannustin sitä eteenpäin. Pikkuhiljaa otettiin yksi askel, sitten toinen ja Simo menikin mäen vähän turhankin rivakasti alas.  Sitten Simo jäi jumittamaan mäen alhaalla olevalle parkkipaikalle, josta pienen ihmettelyn jälkeen päästiin etenemään. Simo ravisteli hurjasti päätään ja pärskähteli, koska menohaluja löytyi. Sain antaa paljon puolipidätteitä, jotta sain Simon pysymään käynnissä. Ylämäessä annoin Simon hieman ravata ja se pysähtyi nätisti mäen päälle. Eikä sitten suostunutkaan millään kääntymään metsätielle, taas sain kannustaa vaikka kuinka että päästiin eteenpäin. Simo otti ensin yhden askeleen sitten toisen ja renoutduin kun lähdimme liikkeelle, mikä oli virhe. Simo ampaisi hirmuiseen kiitolaukkaan, eikä kuunnellut pidätteitä vaan laukkasi kaula pystyssä ja puhisi kovasti, laukka tuntui vain kiihtyvän ja kiihtyvän. Ohjan ravistuksestakaan ei ollut mitään hyötyä, koska Simo ei yhtään kuunnellut eikä huomannut mitä sen ympärillä tapahtui. Simo rynnisti tien päähän saakka, ja ajttelin että siihen pysähtyy, mutta Simo alkoikin kaartamaan tarkoituksenaan kääntyä ympäri ja palata takaisin samaa vauhtia. Sain Simon ohjattua metsään, jossa oli jyrkkä ylämäki toiveena että vauhti päättyisi umpimetsässä. Olin väärässä. Vauhti hiljeni, mutta edelleen laukattiin eikä kuunneltu apuja tai pidätteitä. Simo laukkasi niin että oksat hakkasivat naamaani ja lopulta kiskaisin kunnolla vain oikean puoleisesta ohjasta, jolloin Simo pysähtyi, mutta siinä rytäkässä ohja myös katkesi. Tulin alas selästä ja pujotin ohjan myös toisen kuolainrenkaan läpi. Lähdin taluttamaan Simoa metsäpolkua eteenpäin. En halunnut palata takaisin sinne mistä tultiin koska se olisi yllyttänyt Simoa vain lisää. Simo tallustikin ihan nöyränä perässäni pitkin polkua tallille asti. Ilmeisesti se joutui paniikkiin alussa kun tajusi olevansa yksin ja vastuussa kaikesta. Enää en lähde Simon kanssa kaksin maastoon.

Ajattelinkin ottaa uuden koulutus ohjelman käyttöön;

Ma vapaata
Ti koulutunti
Ke vapaata
To istuntatunti + maasta käsin tunti
Pe vapaata ( mahdollisuuksien mukaan tallille, jolloin jotain kentällä + valoisalla talutusta maastossa)
La maastoilua
Su maastoilua / koulua kentällä + talutusta maastossa

Uutena ohjelmaan tulee talutusharjoituksia maastossa. Laitan suitset päähän, liinan kiinni ja lähden taluttelemaan Simoa tietä pitkin ja metsään.

Simolla on vieläkin ihan liikaa vapaata ( 3 päivää viikossa!) Joten laitoin hakuilmoituksen hoitajasta. Simo tarvitsee napakan ratsastajan, joten on hankalaa löytää oikea hoitaja. Ehdokkaita on ollut, mutta vielä ei ole löytynyt sopivaa...



sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Jännittävä maastolenkki

02.02.2014

Viimeksi kirjoittelin yksäripäivästä. Sen jälkeen osallistuttiin Simon kanssa mm.. koulutunnille, joka sisälsi sinkoilua porukalla sekä torstaina istuntatunnille ja maasta käsin -tunnille.  Istuntatunti sujui upeasti, eikä tunnilla ollut ainuttakaan pukkia tai sinkoilua. Harjoittelimme hevosen pysäyttämistä istunnalla ja se sujui hyvin. Maasta käsin tunnilla harjoittelimme samoja asioita, mutta maasta käsin.

Tänään kävimme maastossa.. Tai tarkoitus oli käydä, mutta lenkkin venähtikin kahden tunnin pituiseksi, koska eksyimme reitiltä. Olimme Nesson kanssa kaksin maastossa ja lenkki sujui rennosti vaikka oltiinkin hukassa. Kun vihdoin pääsimme oikealle reitille lähelle tallia tuli polulla vastaan aika korkea kallio josta piti kiivetä ylös. Nesso meni edellä ja Simo sähläsi jotain perissä, kompastui ja polvet pettivät alta. Simo pelästyi kauheasti kompurointiaan ja lähti painamaan laukkaa takaisin tulosuuntaan. Muistin laukassa ns. hätäpysäytyksen ja nostin oikean ohjan ylös ja ravistin sitä, jolloin Simo pysähtyikin. Mutta Simo oli aivan hengästynyt ja valppaan ja sen sydän hakkas eikä millään olisi uskaltanut lähestyä kalliota. Napautin hieman raipalla jolloin pääsimme etenemään ja hyppäsimme melkoisella loikalla kallion yli. Loppumatka sujuikin hieman rauhallisemmin ja Simo oli aivan hikinen kun päästiin tallille. Minulle jäi tosi hyvä fiilis ja Simon selässä on turvallinen olo ja aika rentoa kulkea :)