tiistai 29. syyskuuta 2015

Koulujumppailua

Simo paisui kuin pullataikina kun joutui olemaan kuukauden vähemmällä liikutuksella kavioiden takia. Nyt on aloitettu taas kunnon liikutus. Lauantaina käytiin kolmen tunnin maastolenkki, joka sisälsi monipuolisia pohjia ja niin ylä kuin alamäkiäkin. Poju oli matkassa mukana ja mentiin paljon pitkää laukkasuoraa ja ravisuoraa. Simo puuskutti ja tuli ihan kunnon hikeen tuolla reissulla.

Taukopaikalta





Sunnuntaina Eva kävi ratsastelemassa Simolla ja Simo pääsi taas kunnolla töihin. Eilen jumppasin itse Simolla pellolla koulua. Ei se vauhti, vaan se taipuminen eli tehtiin pääasiassa käyntityöskentelyä. Vaihdoin myös Simon kuolaimet kevyempiin, sillä olympia on todella kankea, eikä sillä saa hevosta muotoon. (maastossa toki jatketaan sillä edelleen turvallisuussyistä, sillä jos on mennäkseen niin menee..) Ratsastelin rohkeasti varsinivelillä (baucher) ja lisäsin ylä ja alaturpiksen suitsiin. Kyllä muuten itsellä tuli hiki. Olympioilla on menty suht löysällä ohjalla ja niillä riittää pienikin liike ohjilla. Nyt Simo nojasi oikein kunnolla ohjaan ja jouduin oikein sahaamaan ohjaa kun tein ulko-ohjalla johtavia ohjasotteita ympyrällä.

Ensin pidin Simon asetettuna sisäänpäin pääty-ympyrällä ja toistin harjoituksen molempiin kierroksiin. Oikeassa kierroksessa joutui tekemään huomattavasti enemmän töitä, sillä Simo oli todella kankea. Annoin hetken pidempää ohjaa ja käveltiin pellon reunoja pitkin. Vaihdoin pian asetuksen ympyrällä ulospäin. Silloin oikeaan kierrokseen oli helpompi mennä kun Simo venyttää ulospäin asetettuna oikeaa kylkeään ympyrällä vaikka kuljetaankin oikeaan kierrokseen. Vasempaan kierrokseen mentiin myös ulospäin asetettuna ja se oli Simolle vaikempaa kun vasemman kyljen piti venyä.

Ympyrän jälkeen otin suoralla pätkät harjoitusravia. Ideana oli tehdä vain siirtymisiä. Päädyssä ratsastin kulmat ja muutaman toiston jälkeen siirryin takaisin ympyrälle. Tällä kertaa menin puoli ympyrää ravissa asetettuna sisäänpäin. Sen jälkeen taas käyntiä ja taas puoli ympyrää ravia. Otin vielä lopuksi parit laukan nostot ympyrän kaarella. Ihan vain nosto -pari askelta -kiinni. Simo nosti laukat mutta kankeasti. Simoa ärsytti kamalasti. Häntä viuhtoi ja pari kertaa ryösti sivulle kotia kohti, kun huomioni herpaantui, mutta sain kiinni.

Simon kanssa joutuu olemaan todella tarkkana ulkoavuilla. Ulkopohje kiinni ja ulko-ohja tiukkana. Jos hetkeksikään herpaantuu, puskee Simo sivuttain ulos ja ryöstää. 

Olin aivan hiessä tuon jumpan jälkeen ja niin oli Simokin vaikka mentiin lähinnä käyntiä. Mutta tuossa Simo joutui käyttämään kroppaansa ja lihaksiaan. Varsinivelillä Simo ei ole niin hyvin hallussa kun olympioilla ja kädet on aika rikki kun joutuu tekemään jatkuvasti töitä. Mutta eiköhän se tuosta taas tokene kun vaan viikottain jumppaillaan. Simo osasi jo kantaa itseään hienosti, mutta maastoilun myötä on alkanut nojata kuolaimeen ja menee pitkänä pötkönä etupainoisena.

Senna ja Iitu olivat samaan aikaan pellolla ja sieltä tuli hienoja pikku pätkiä koottua käyntiä :) Piuhat todettiin tarpeettomiksi kun Iitu osaa ilmankin. Senna tulee perjantaina jumppamaan myös Simoa. Torstaina käyn Iitulla kunnon laukkamaastossa ja myös Poju ja Simo on mukana. Saas nähdä mitä tulee :) 

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Kengittäjä kävi ja hyvin kävi

Käytiin tuossa perjantaina maastossa Iitulla ja Simolla. Olin ostanut Simon tossuihin iskua vaimentavat geelipohjalliset ja halusin testata niitä ennen kuin kengittäjä alkaa rakentamaan kaviota. Mentiin pitkästä aikaa soratielle. Siellä myös Iitulla on tossut kavioissa, koska pohjalla ei voi mennä ilman kenkiä. Kokeilumielessä katsottiin että miten Simo reagoi käynnissä ja miten ravissa. Ei tuntunut missään. Ravattiin oikein pitkä kunnon kohotus -pätkä, käveltiin hetki ja kotiinpäin nostettiin laukkaa ja voi pojat mitä laukkaa se olikaan! En ole ikinä laukannut Iitulla niin kovaa. Iitu meni hurjaa neliä ja saatiin Runtastic -sovellukseen uudet enkat, 35 km/h. (Tuo sovellus tosin näyttää ihan puuta heinää ja todellinen nopeus on varmasti suurempi, mutta antaa se vähän suuntaa vauhdista verrattuna muihin kertoihin). Iitulla on jännä tapa pystyä pukittamaan nelissä. Eli Iitu rymistelee ihan matalana ja heittää yhtäkkiä perää ilmaan. Simolla voi onneksi lohduttautua sillä että kun se menee lujaa niin ei ainakaan ehdi pukittaa.

Mielestäni neli on todella epämukavaa istua, Siinä en löydä oikein kunnon asentoa. Satulassa on kamalaa istua sellaisessa rynkytyksessä ja kevyessä istunnassa on hyvä olla, mutta sitten olet pulassa kun pukittaa. Tykkään antaa ohjaa, jotta hevonen saa venyttää itseään oikein kunnolla, mutta se ei onnistu jos pukkia tulee. Sitten siinä selässä kelaat ohjaa, nostat käsiä ylös ja kiskot päätä ylös, nojaat taakse pukeissa sitten taas eteen, jotta pysyy kyydissä. Jos joku kuvaisi vierestä kun meikäläinen menee neliä näyttäisi se todella koomiselta! :D

Hevosille oli tosiaan kertynyt virtaa kun oli kuukauden päivät lähinnä vain köpötelty Simon kavioiden ja Iitun nuhan takia. Olivat kyllä oikein innoissaan! Simosta muuten huomaa kyllä että on päässyt kuukauden vähällä. Pötsi on meinaa taas samanlainen kuin vuosi sitten syksyllä. Simoa pitää liikuttaa jatkuvasti, jotta pysyy timminä. Nyt täytyy aloittaa taas kuntokuuri alusta..











maha


No sitten niitä kengityskuulumisia. Ei tarvinnut laittaa täytettä kavioihin. Vuoltiin ne vain siisteiksi. Mikä helpotus! Nyt kaviomekanismi pääsee toimimaan ja ehkä vilkastuneen verenkierron myötä myös kavio paranee.  Syötän tällä hetkellä Simolle soijarouhetta, biotiinia ja öljyä, josko ne kaviot siitä vahvistuisi. (Silmissä siintää jo ensi kesän Hippos -kehä ja siellä täytyy olla kaviot kunnossa kun ne arvostellaan erikseen. Samalainen dieetti on edessä taas ensi keväänä kuin nyt oli. Mutta rotunäyttelyihin sainkin Simon upeaan kuntoon, joten ei ole ollenkaan mikään mahdottomuus, jos vaan pystyy liikuttamaan normaalisti.)

Muutoin ei ole ollut mitään ihmeellistä, Senna on vienyt kivasti Iitua eteenpäin ja olivat kokeneet ahaa -elämyksen ulkoavuista Maanantaina. Maanantaina käytiin myös Simon ja Pojun kanssa laukkamaastossa. Simo oli aivan innoissaan ja laukkasi lujaa. Ei kuitenkaan neliä, sillä pukitti reilusti ja kävin jo satulasta ilmassa ja hetken aikaa ehdin miettiä, että nytkö tömähdän jorpakkoon, mutta tömähdinkin takaisin satulaan ja hurja laukka jatkui. Pojat oli niin innoissaan, että halusivat uudelleen. Simo käveli hirmuista pikakävelyä kotiin ja Poju joutui meitä ravaamaan kiinni.





Taas tuli vähän sekava kirjoitus, mutta kun kerran viikossa kirjoittelee niin ehtii tapahtua jo paljon.

tiistai 15. syyskuuta 2015

Helppo C kouluohjelman harjoittelua sänkkärillä

Kun ei ole kenttää niin joutuu soveltamaan. Siispä rajasin sänkkärille koulukentän. Teippailin tolppiin kirjaimet ja sinne pääsivät Senna ja Iitu ja Maiju ja Simo harjoittelemaan Helppo C Harrasteluokan kouluohjelmaa. Tuo on helppo ja lyhyt ohjelma muistaa. Ohjelma ei ole liian vaikea Iitulle kun sisältää ihan perusjuttuja.

Iitu jaksoi ohjelman paljon paremmin kuin Simo! Senna ratsasti Iitulla hienot laukkaympyrät ja kaikki meni nappiin. Iitukin suoritti innokkaasti ja teki mitä pyydettiin. Samaa ei voinut sanoa Simosta. Simo sinkoili pari kertaa ja alkoi pukittaa kun sitä ei kiinnostanut. Ei myöskään millään jaksanut laukata koko ympyrää vaan laski raviin puolen ympyrän jälkeen.

Senna vähän koulutti Simoa kun Simo pukitti ja esitteli kaikenmaailman temppuja, jotta ei tarvitsisi suorittaa. Senna laittoi Simon laukkaamaan niin kauan, että laukkasi täyden ympyrän. Sen jälkeen Simo vaikutti jo nöyremmältä ja Maiju sai ohjelman suoritettua. 

Simolle tuli läksyjä; ympyröitä, ympyröitä, laukkaympyröitä! Töihin ilman temppuilua. Iitu oli hieno, mutta Iitulla aletaan pikkuhiljaa hakemaan muotoa.

Itse olin kameran takana ja huutelin ohjeita. Tässä kuvia harjoituksista;


Iitulla harjoiteltiin kumppareiden käyttöä. Lähinnä roikkuivat löysänä mukana.

Kumppareita kiristettiin hieman, mutta jätettiin kumppariharjoitus lyhyeksi ja helpoksi.










Iitu laukkaa reippaasti ympyrällä

Simo aloitti sinkoilun

Simo temppuilee; pukittaa

Hyppää sivuloikkaa

ja taas pukkia

Lopulta Simolta onnistui koko ympyrä laukassa



Kiitos ja kumarrus!

Loppukäynnit vapaasti pellon ympäri

maanantai 14. syyskuuta 2015

Maustehyllystä hevosille

Iitun rohisevan hengityksen ja räkäisyyden vuoksi olen alkanut tutkia luonnollisia menetelmiä vähentää limaa keuhkoissa. Kortisonikuuri on sitten se viimeinen vaihtoehto ja vielä nyt kun tilanne ei ole mennyt niin pahaksi kuin keväällä, pystyn vielä ehkäisemään rään muodostumista. (jos Iitu ei tekisi kaikkeensa vaikeuttaakseen urakkaa..)

Yksi rohto, johon törmäsin netissä on Minttu. - Minullahan on sitä kasvihuone pullollaan ja olen jo miettinyt että mitä siitä tekisi kun noin valtavaa määrää mojitoja en edes minä jaksa juoda vaikka se onkin lempidrinkkini. Siispä keräsin eilen minttua kasvihuoneesta ja ripustin varustehuoneen kattoon kuivumaan. Siitä tulee myös todella raikas tuoksu talliin. Mihin minttua käytetään? Minttua on käytetty eniten ruokahalun lisääjänä (trust me, nämä hepat ei tarvitse minkäänlaista ruokahalun lisääjää...) ja se myös rentouttaa suoliston lihaksia ja sitä kannattaa syöttää etenkin ähkyyn taipuvaisille hevosille.Mintulla on sieniä tuhoava vaikutus. 


Mielenkiinnosta vilkaisin maustehyllystä löytyvää valkosipulijauhe -maustepurkkia ja vertasin sen ainesosia hevosille syötettävään Garlic -jauheeseen. Samaa tavaraa kaikki! Toki tulee halvemmaksi ostaa isompi pönikkä hevosille kuin ripotella sirottimella maustetta ruokaan... Mutta samalla tavaralla voi maustaa myös oman ruokansa. Eli kun maustepurkki alkaa näyttää tyhjältä, ei muuta kuin visitti rehuhuoneeseen ja purkin täyttö ;)

Soijarouhetta olen syöttänyt alussa vain pienestä pussista. Siis sitä tavaraa, mitä myydän ruokakaupan jauhohyllyssä. Samaa tavaraa sekin on kuin hevosille myytävä 20 kg säkki. Tosin myös tässäkin tapauksessa jättisäkki tulee halvemmaksi. Joten kun palkkapäivä ensi viikolla koittaa, suuntaan Agrimarkettiin ostoksille.

Tänään korjailin muuten jälleen heinämaattia. Hevoset on oppineet irroittamaan raudoitusverkon, vaikka se on tai pikemminkin oli laudoilla naulattu kiinni. Osaavat työntää sen päällään voimalla  latoon sisälle. Olen viikon ajan lähes jokainen päivä korjaillut sitä ja tänään tuli stoppi. Otin koko hökötyksen irti ja löin aukon laudoilla umpeen. Jätin kuitenkin lautojen väliin noin 7 cm raot, josta saa syötyä heinää. Laudat on terassiruuveilla kiinnitetty niin ei kyllä lähde irti edes työntämällä. Liian fiksuja hevosia!


Perjantaina  kaurapeltoa puitiin ja ratsastelin Simolla kevyesti laitumella. Iitu ja Poju painoivat täyttä laukkaa viereisellä lohkolla useita kertoja päästä päähän ja heittelivät pukkeja. Molemmat riehuivat itsensä ihan hikeen ja ei näyttänyt paljon lima Iitun menoa haittaavan.. (taitaa olla, että oireilee vaan työnteossa, mutta ei haittaa ollenkaan leikeissä..) Simon kanssa siinä sitten ihmeteltiin kaverusten menoa ja jatkettiin hommia kun olivat rauhoittuneet. Simo oli todella kireä ja jännittynyt, mietin että nyt on jokin vialla ja olin onneksi puolipitkästä ohjasta huolimatta varautunut. Sitten se tuli; leikkuupuimuri alkoi laskea kauraa tyhjään peräkärryyn josta tuleva ropina säikäytti Simon ja Simo heitti sellaisen aasinpotku -pukin. Eli hyppäsi korkealle ilmaan ja potkaisi vauhdilla taaksepäin. Pysyin selässä onneksi vaikka käynnistä sen tekikin. Sitten otin vielä pari siirtymistä ravista käytiin ja lopettelin.

Simon kanssa laitumella. Simolla on punertavan ruskea siima, jonka huomaa myös harjan siiman punertavasta väristä.


Eilen kävi kengittäjä ohikulkumatkallaan vilkaisemassa Simon kavioita. Kengittäjä on tulossa ensi viikonloppuna, mutta kävi kurkkaamassa mitä tarvikkeita tarvitsee. Tilanne on se, että Simolle ei voi kenkää laittaa, koska kaviota ei ole mihin voisi kengän laittaa. Simon kaviosta joudutaan vuolemaan kaikki vähäisetkin seinämät pois ja rakentamaan koko kavio uusiksi massalla. Takaset saa olla ennallaan ja niissä käytetään tossuja. Tuossa on semmoinen 200 € setti tiedossa + Iitun vuolu. Työtä on paljon ja aikaa menee. Mutta maksoi mitä maksoi, hevosen terveys kaiken edelle. Liimakengät on poissuljettu vaihtoehto, koska Simolla on niin valtavat lapiot että niin isoa liimakenkää ei ole. Päivittelen sitten viikonloppuna, miten tuo kavion rakennus tapahtui.

Simon vuokraaja, Eva tuli ratsastelemaan ja lähdettiin sänkkäreille. Itse menin Iitulla, koska Simoa ei saa päästää yksin pellolle. Se meinaa tulisi neliä ja pukkilaukkaa pihaan, jos Iitu ei olisi mukana, Iitun kanssa tein muutamia harjoituksia, mutta lähinnä hengailtiin lähellä kun Eva meni Simolla. Simo ei pellolla arkonut tossut jalassa ollenkaan :) Otettiin myös muutamat sänkipeltolaukat, jossa Simo vähän innostui pukittamaan, mutta muuten meni hyvin. Iitu tosin oli todella kireä ja valpas. Se yritti muutamaan otteeseen rynnistää pihaan ja kun pellon keskellä oleva haapatiheikkö alkoi väristää lehtiään, otti Iitu jonkin ihme sivuloikan ja oli muka niin järkyttynyt. Simo vain möllötti että mitä tuo tuossa nyt sekoilee... Muutoin oli ihan rennon mielen humputtelulenkki, jonka ideana oli tutustua peltoon ennen kuin aletaan tekeen varsinaisia tehtäviä.

Iitu sänkkärillä. Iitulla on mustat jouhet harjassa, kuten ruunihallakoilla yleensä.



torstai 10. syyskuuta 2015

Kuntoutusta

Noniin olen kohta viikon ajan kastellut, liottanut ja höyryttänyt heiniä. Ihan kuin Iitu olisi osoittanut olevansa hieman energisempi. Hyvin käyntiin lähtenyt vaivan näkö sai tänään kolauksen kun kaverit oli tuhonneet heinämaatin. Raudoitusverkot ja laudat oli revitty irti ja tuhmurit syödä mussuttivat heinää ja ottivat vaan uutta paalia ladon reiästä kun alkoi vanha loppua! Iitu siellä veti sitten isot määrät kuivaa heinää.... se siitä sitten.






Poju omistaja tuo onneksi piakkoin Helsingin reissulta minulle tuliaisia, nimittäin Equi2000 Life! ja Equi2000 Hustex -lisäravinteet. Equi2000 Life! on korkealaatuinen biotiinitiiviste, joka tarjoaa optimaalisen ravitsemuksellisen tuen kavioiden, ihon ja karvan hyvälaatuiseen kasvuun. Se sisältää tehokkaasti vaikuttavia luonnonmukaisia hivenaineita ja rikkiyhdisteitä, jotka kehittävät kavioiden rakennetta ja kestävyyttä samalla parantaen ihon ja karvapeitteen kuntoa. > Tätä aion antaa Simolle huonoihin kavioihin ja Iitulle, koska hankaa otsatukkansa ja häntänsä aina ihan piloille.

Equi2000 Hustex on 12 luonnonyrtin harmoninen sekoitus, joka antaa optimaalisen ravitsemuksellisen tuen hengityselimistölle.  Irrottaa limaa, hillitsee yskän ärsytystä ja lisää vastustuskykyä, vahvistaa hengitysteitä. > Tämä Iitulle liman irroittamiseen.

Voi olla, että noista ei ole mitään apua, mutta aina kannattaa kokeilla mahdollisimman montaa ja etsiä sitä juuri omalle hevoselle sopivaa vaihtoehtoa.

Tällä viikolla liikutus on ollut rauhallista. Ollaan käyty kävelylenkkejä Iitun ja Simon kanssa. Löydettiin uusi reitti, ihanan pehmeä pohjainen peltotie, jolla Simokin jaksaa kävellä. Tossut on tosiaan silti jalassa, mutta toissuista huolimatta reagoi heti kovalla pohjalla esimerkiksi tiellä. Iitun kulkee reippaasti käynnissä, mutta heti kun nopeutetaan askellajia, alkaa Iitu hyytyä ja yskiä. Yskiminen on hyvä juttu, kun silloin räkä tulee ulos. Eläinlääkärikin keväällä sanoi, että olisi tärkeää liikuttaa ihan hikeen, jotta räkä lähtee likkeelle ja tulee yskiessä ulos. Mutta milläs liikutat kun Iitusta tulee ihan tahmea kun se väsyy nopeasti. Sitten joudut pumppaamaan pohkeilla ja patistamaan eteenpäin, eikä siltikään irtoa. Noh pikkuhiljaa lisätään vauhtia jaksamisen mukaan.

Katja käväisi tällä viikolla ratsastelemassa Simolla laitumella. Simohan oli oikein tallin kauhu silloin kun asusteltiin samaan aikaan Katjan ja Nesson kanssa Aitotallilla. Katjalla oli sellainen mielikuva Simosta, kuin mitä se silloin meidän alkuaikona oli; pukitti ratsastajat pois selästä käynnissä, koskaan ei tunnilla tiennyt, milloin Simo lähtee sinkoilemaan ja pukittelemaan villiten muutkin hevoset. Ja itse maistoin kentän hiekkaa monia kertoja.

Simo oli kuulemma positiivinen yllätys, kun oli kiltti ja rauhallinen ja jopa reipas. Teki mitä pyydettiin, Hieman kankeasti tosin, ei ihan toimi niin pienillä merkeillä kuin Nesso, että sai ratsastaa mutta ainakin suunta on oikea :) Täytyy jatkaa nyt sitä Simon jumppaamista ympyrällä ja tehdä avotaivutusta ja sulkuja.

Hevosen kanssa on silti kiva harrastaa, vaikka aina ei pääsisikään laukkaamaan hurjaa kyytiä. Nyt keskitytään juurikin siihen, miten hevonen ragoi mihinkäkin apuihin ja pystyy myös paremmin keskittymään itseensä ja omaan istuntaan ja apuihin.






lauantai 5. syyskuuta 2015

Voi Iitu!

Pikainen päivitys tilanteesta. Viimeksi ihmettelin Iitun tahmeaa menoa maastossa. Eilen kokeilin sitten työskentelyä liinassa ja harjoiteltiin piuhojen käyttöä. Piuhat olivat vain lähinnä koristeena, eli löysästi kuolainrenkaasta kylkiin. Iitun ravi oli todella hidasta ja normaalisti niin aktiivinen neiti meinasi jatkuvasti lopettaa kesken. Tänään aamuheinät syötyään löysin Iitun maasta nukkumasta. Herättyään nousi ylös ja yski kolmasti. -Nämä kaikki oireet ovat täysin samat kuin keväällä kun Iitulla oli pitkittynyt keuhkoputken tulehdus. Nyt on alettava heti toimiin! Täytyy etsiä löytyisikö joltain myynnistä esikuivattua heinää, itsellä on onneksi pari paalia pihassa, mutta en tiedä ennen kuin avaan ovatko vielä ok. Ja talvelle tarvitaan pyöröpaaliheinää myös muille kovia pakkasia varten.

Sitten on se toinen ongelma; kolme hevosta vapaasti pihatossa ja yhdelle pitäisi syöttää esikuivattua ja muille kuivaheinää normaalisti. Miten estän muita syömästä Iitun heinää ja Iitua syömästä muiden heinää? Ratkaisuksi kokeilen rajata tarhasta Iitulle oman syömislohkon. Eli aina ennen heiniä minun on vietävä Iitu erilliseen lohkoon ja suljettava sinne, jonka jälkeen voin antaa heinät ja kun on heinät syöty, käyn ottamassa Iitun pois.

Kolmas ongelma on tuo toisessa katoksessa oleva heinähäkki. Sieltä saavat halutessaan syödä vapaasti heinää. Miten estän Iitun pääsyn heinähäkille? Otanko heinähäkin kokonaan pois käytöstä? Taidan ottaa ainakin pakkasiin asti. Sitten täytyy ihmetellä..

Eilen liinan päässä

Iitu odottaa vuoroaan kun Simo ruokailee katoksessa heinämaatilla

Utelias Iitu

Uupunut Iitu






perjantai 4. syyskuuta 2015

Takaisin tarhaan ja tahmeaa menoa

Perjantaina päästin hevoset takaisin tarhaan ja voi sitä riemua kun pääsivät tuttuun paikkaan. Tarha oli saanut kasvaa 3 kk:n ajan rauhassa ruohoa, eikä sitä oltu kertaakaan niitetty. Oi mitä herkkua! Iitu riemastui niin, että otti pienet pukkilaukkakarkelot ja Poju poukkoili mukana muuten vain. Simo keskittyi syömiseen ja mulkaisi teinien menoa. Iitu ja Poju sinkoilivat jonkin aikaa joka suuntaan kunnes rauhoittuivat syömään. Myös tarhassa olevien kukkuloiden päälle piti tietenkin kiivetä.






Simo nauttii vihreästä kun Iitu ja Poju riehuvat


Iitu tuli raportoimaan suoritettuaan katselmuksen tarhassa. Itse seisoin kukkulan päällä.




Pojat.








Iitu tuli katsomaan, mitä oikein touhuan..


Iitu tutki tarkkaan myös tarhassa olleen kottikärryn



Kolme peppua rivissä <3





Tällä viikolla on ollut ratsastusrintamalla hiljaisempaa kuin tavallisesti. Senna ei päässyt pitkän koulupäivän takia ratsastamaan tiistaina Iitua ja sovittiinkin, että Senna käy jatkossa maanantaisin. Maiju tuli tiistaina ratsastamaan Simolla ja pidin "tuntia". Tehtävänä oli kulkea ympyrällä. Ensin asetettiin sisäänpäin, jolloin Simo kulki ympyrää taipuneena. Sitten vaihdettiinkin asetus ulospäin ja kuljettiin ympyrää ns. "sulkutaivutuksessa". Sama jumppa tehtiin myös toiseen suuntaan. Simoa on tärkeää taivutella ja jumpata paljon, etenkin takaosaa, koska Simo kulkee pitkänä pötkönä. Loppukäynneiksi mentiin Simon kanssa maastoon, mutta Simopa ei suostunut lähtemään pihasta. Oltiin menossa siis vain pihan viereiseen metsään. Simo vain seista tönötti paikallaan, joten talutettiin se metsään, että tulee edes vähän "yksinoloa". Täytyy alkaa käymään talutuslenkeillä taas Simon kanssa, koska eroahdistus on palannut.. Simon kaviot on onneksi kasvaneet sen verran, että ei enää aro kavioitaan juurikaan, mutta emme siltikään vielä mene kovalla alustalla edes tossuilla. Tosin kun siirrän hevosia laitumelta toiselle ja kävelemme murskeella päällystettyä pihatietä pitkin, kulkee Simo todella hitaasti ja varovasti. Kivet tuntuvat varmasti ikäviltä.






Torstaiaamuna oli tarkoitus mennä maneesille, mutta koska sinne ei päässytkään, mentiin porukalla maastoon. Myös Poju omistajineen oli meidän mukana. Iitu oli todella tahmea, sitä sai ihan tosissaan patistaa eteenpäin. Iitu kuitenkin kulki esimerkillisesti ensimmäisenä kaikki märät ja upottavat kohdat. Metsätiellä ravailtiin Iitu etunenässä ja näytti kuulemma koomiselta kun meikäläinen tikkasi ylös-alas-ylös-alas ja ehdin käymään jo kaksi kertaa satulassa siinä ajassa kun Maiju kevensi Simolla kerran :D Laukassa vaihdettiin järjestys käänteiseksi, koska Pojulla on niin kova kilpailuvietti, että pyyhältäisi letkan ohi ja se olisi sitten menoa. Pojat painelikin kaukana edellä ja jäätiin Iitun kanssa jälkeen. Luulin että Iitu nostaisi nelin, mutta ei nostanut. Laukkasi vain. Sai jopa ihan patistaa eteenpäin. Loppumatka olikin melkoista matelua Iitulta. Sain jatkuvasti pumpata eteenpäin kun alkoi laahustaa ja kiemurrella. Tuli ihan kevät mieleen, koska silloin ratsastus oli aina tuollaista.

Iitu ei onneksi ole yskinyt, mutta hengitys rohisee välillä pahaenteisesti, niin että räkää varmasti on. Olen syöttänyt nyt pari viikkoa valkosipulijauhetta, jonka pitäisi auttaa, mutta en ole huomannut muutosta. Tuntuu, että myslistäkään ei saa riittävästi energiaa. Iitulla ei ole tällä viikolla edes juurikaan tehty mitään, eli on ollut helppo viikko. Noh, seuraan tilannetta ja voi olla että täytyy taas tehdä muutoksia ruokintaan..