4 vuoden projekti: kenttä on viimein valmis

Vuoden 2015 syksyllä kaivettiin salaojat pellolle kenttää varten. Tarkoitus oli jatkaa seuraavana kesänä, mutta jotenkin tuo urakka vaan venyi ja venyi. Hyvin pystyi kesäisin ratsastamaan savimaalla kun oli kuivaa ja siinä mentiinkin aika monta vuotta. Talvella käytettiin mielikuvitusta ja pidettiin kouluvalkutkin pelloilla.


Raskaana ja viimein synnytyksen jälkeen havahduin siihen, että enää ei lähdetäkään monen tunnin maastolenkeille tuosta vaan. Täytyy olla paikka, missä voi ratsastaa kelissä kuin kelissä, niin, että lapsi on lähellä. Kentän teko tuli taloudellisesti todella huonoon saumaan, mutta mitäpä sitä ei hevosten ja harrastamisen eteen tekisi.

Kenttäprojekti eteni seuraavasti: entisestä kaurapellosta kuorittiin maata pois niin, että tuli kova savikerros näkyville. Tuohon kerrokseen kaivettiin salaojaputket muistaakseni 6 metrin välein. Välissä oli muutama vuosi ja pohja sai siinä tamppaantua. Tänä kesänä pohjaa kuorittiin ja tasoitettiin hieman uudelleen ennen suodatinkankaan laittamista. Savimaan päälle tuli siis suodatinkangas ja siihen 20-50cm kerros 0/32 mursketta. Koska murskeen raekoko oli turhan iso, eikä se pelkästään tiivistynyt tarpeeksi, tilasin tuohon päälle lisäksi 0/16 mursketta. Kun kantavakerros oli levitetty tasaisesti koko alalla, jouduimme odottelemaan kuukauden verran sateita. Kesät on yleensä aina sateisia, mutta silloin kun vettä tarvittaisiin, jotta pohja tiivistyisi, ei satanut lainkaan. Kuumat ja aurinkoiset kellit jatkuivat pitkään.

Lähtötilanne, maa kuorittu

Suodatinkankaan levitys


Tehtiin kentän pohja siivu kerrallaan, jotta sorarekka pääsi peruuttamaan





0-32 sorapohja valmiina. Tätä paksuimmillaan 50-60cm kerros

puutavara odottaa kentän edessä

Viimein vesisateiden saavuttua päästiin jatkamaan kentän kanssa. Edelleen ongelmana oli se, että vaikka satoi, ei kenttä kastunut tarpeeksi vaan kuivui lähes heti niin odoteltiin taas, että sataisi pidemmän aikaa ja kenttä olisi märkä. Sopivan sadejakson ja rankkojen ukkoskuurojen päätteeksi vuokrattiin 400kg tärylevy, jolla kenttä tärytettiin tiiviiksi. Päivän verran tampattiin tuon täryttimen kanssa. Tärytyksen jälkeen tilasin vielä kasetillisen kivituhkaa pohjalle, jotta se tiivistäisi pintaa vielä hieman lisää.
 

Kivituhkan tiivistymisen jälkeen päädyin tilaamaan vielä nupillisen kivituhkaa, jotta pohja olisi vieläkin tiiviimpi. Pohja sai taas levätä pari viikkoa kun satoi ja tiivistyi entisestään. Tähän iskettiin puutolpat metallijalalla ja tehtiin aidat kentälle. Aitoihin jätettiin huoltoaukot molempiin päätyihin, jotta kentälle ja sen läpi pääsee myös traktorilla. Lisäksi jätettiin kolme pienempää aukkoa porteille hevosten kanssa kulkemista varten. Tarkoituksena oli vielä lyödä alinkerros lautaa tolppiin ns. hiekkalaatikoksi, jotta hiekka ei valu sateiden myötä kentän viereisiin ojiin, mutta tämä jäi toistaiseksi vaiheeseen kun pintahiekka tuli kentälle.







Päälimmäinen kerros muodostuu kasetillisesta leikkihiekkaa. Siihen on tarkoitus sekoittaa vielä kivituhkaa sekaan, jotta ei jää liian pehmeäksi. Annetaan kuitenkin toistaiseksi pinnan olla tuollainen ja seuraillaan sitä tämä syksy/talvi. Vaikka otsikoin, että kenttä on viimein valmis, olisi oikea termi ehkä, että kenttä on viimein ratsastuskunnossa. Kentältä puuttuu siis vielä portit ja hiekkalaatikko. Kiinnitin kuitenkin innoissani kouluradankirjaimet jo aitoihin. Laitoin ne nastoilla, sillä ensi kesänä kenttää ympäröivät puuaita maalataan valkoisella maalilla. Sitten kentästä vasta hieno tuleekin!




Kentän koko oli tarkoitus olla 20x40m, mutta ilmeni, että pelto kapenee pidemmälle mentäessä. Eli alkupää on 22m leveä ja lopussa max 19m leveä, joten kentästä tulikin 19x40m. Sinänsä ei haittaa, sillä kun kotona treenaa vähän ahtaammissa oloissa, on kisoissa sitten helpompaa. Hintaa tämän kokoisella, viimeisen päälle pohjustetulla kentällä on noin 10 000€ verran. Jos jotain opittiin, niin ei kannata tehdä halvalla väliaikaista kenttää, vaan kerralla kunnolla. Siinä säästää monet itkut ja harmaat hiukset ja myös rahaa.

Minulla on aivan käsittämättömän helpottunut olo kun yksi neljän vuoden stressitekijä on poissa. On aina ahdistanut seurailla keskeneräistä kenttää ja murehtia, onnistuuko valmennukset pellolla, koska sataa ja mitä silloin voi tehdä. Enää ei tarvitse murehtia ja helpottaa suunnattomasti. Jatkossa voin istuskella terassilla ja katsella kentällä meneviä hevosia, sekä pääsen viimein itsekin valmentautumaan kunnolla!

Kenttä testattu Iitun kanssa

Tästä terassilta voin tulevaisuudessa ihailla kun tyttö viipottaa pikkuponilla

Kommentit

  1. Vau, teitte tosiaan kerralla kunnolla! Näyttää tosi hienolta!

    VastaaPoista
  2. Kiva että saitte loppujen lopuksi kentän valmiiksi ja hienon näköinen tuli. Kerrankin ollut haittaa hyvistä kesäkelistä, jos murske ei ole asettunut kunnolla. Pitääpä itsekin lähteä taas ratsastelemaan. Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta!

    VastaaPoista
  3. Hei! Kenttä näyttää upealta! Täällä on samanlainen vuosien projekti menossa.. Enää puuttuisi pintakerros, mutta sen valinta tuottaa harmita hiuksia ja projekti seisoo.. Kysyisinkin nyt, kuinka leikkihiekka on mielestäsi toiminut? Hyvät ja huonot puolet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olin ajatellut tilata tämä kesänä kasetillisen ihan ratsastuskentälle räätälöityä hiekkaa, mutta tulin toisiin aatoksiin sillä kenttä oli koko talven todella hyvässä kunnossa. Minulla käyneet ulkopuoliset valmentajat ihmettelivät, miten voi olla niin hyvässä kunnossa pohja kun muualla tuntuu olevan ihan käyttökelvoton. Myös tämän kesän kaatosateessa kenttä ei kertaakaan uinut vesilätäkkönä. Suurempi raekoko hiekassa suodattaa veden nopeammin läpi. Olen kyllä yllättynyt miten hyvä tästä tuli! Tsemppiä projektiin :)

      Poista
    2. Jaa niin ja huonoja puolia niin ihan vastalanattu kenttä on ollut ensimmäisellä ratsastuksella jostain kohtaa liukas paljaalle kaviolle kun pyöreät kivet rullaavat, mutta painuessaan syvemmälle sekin poistuu eli en toisaalta laske sitäkään huonoksi puoleksi

      Poista
    3. Kiitos pikaisesta vastauksesta! Kuulostaa oikein hyvältä! Meillä ei talvi ole ongelma, koska täällä tulee lunta metri tolkulla.. :) Mutta tiedän, että etelämmässä asuvat ystävät olivat kyllä ulkokenttien kanssa aivan pulassa viime talvena! Alkaako kenttä pölisemään kesällä , jos ei sada? Osaatko arvioida senteissä, kuinka paksu kerros hiekkaa on? Ja kiitos vielä super-innostavasta postauksesta, sain sellaisen inspiraation, että viimeinkin laitan tuon oman kentän kuntoon!

      Poista
    4. Ihana kuulla! Tämä kesä on ollut todella kuiva ja kentästä on lähtenyt melkoinen pölypilvi ratsastaessa, kuitenkaan emme ole kastelleet kenttää sadettimella ym. sillä pölinä on ollut vähäistä ja vain ratsastaessa. Pintahiekkaa on vain n. 5cm kerros eli aika ohuelti ja siksi minun olikin tarkoitus tilata lisää hiekkaa, mutta tuo osoittautui niin hyväksi ja jämäkäksi, että on toistaiseksi saanut odottaa.

      Poista
  4. Oli mielenkiintoista lukea kentän rakennuksesta. Meillä on tarkoitus täällä Mikkelissä rakentaa kenttä tallin viereen yleistä harrastustoimintaa varten. Luultavasti palloilulajeja varten kenttä tulee joten tärkeää, että kenttä pysyy kuivana. Täytyy siis suunnitteluvaiheessa miettiä salaojien rakentaminen. Tallin läheisyys varmaan pakottaa myös miettimään sadevesijärjestelmän kautta valuvan veden suuntausta. Hoitiko teillä maanrakennustyöt yksi tekijä? Ilmeisesti salaojien kaivuun ja maanrakennustyön voisi ehkä hoitaa myös yksi tekijä? https://www.maanrakennuspajunen.fi/maanrakennus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me tehtiin tämä siis kokonaan itse kun löytyi traktorit ja kaivuri omasta takaa. Varmasti ammattilaisen tekemänä olisi ollut hintalappu suurempi. Salaojat on toimineet nyt 2 vuotta hyvin, vesi ei jää seisomaan kentälle lätäköiksi, mutta myös pintahiekan raekoko on tärkeä, että vesi pääsee läpi, mutta kuitenkaan hiekka ei saa rullata kavioiden alla :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit