Talli valmistui ja pakkaset tuli

24.09. Iitulla on kunto kasvanut huimasti. Kuukausi sitten käytiin 7 km lenkki, jota Iitu ei jaksanut loppuun asti. Se laahusti silloin todella hitaasti ja kun kotiin oli enää reilu kilometri, jäi Iitu lepuuttamaan jalkaansa, eikä jaksanut liikkua. Nyt mentiin tuo sama lenkki ja Iitu jaksoi hienosti! Iitu jopa laukkasi pari suoraa ja itse pingoin vieressä niin lujaa kun pääsin. Iitun laukka oli hallittua ja kaunista ja se hidastaa kun sanon että prrrrr,seiiiiis! Iitu kuuntelee hienosti ääniapuja :) Nyt minulla onkin ratsuttaja hakusessa, joka opettaisi Iitulle varsinaiset avut. Haluan että Iitu on herkkä avuille, eikä pohkeita tarvitse antaa liikaa tai suusta kiskoa. (Simo osaa olla välillä todella kovasuinen ja puskee vaan kuolainta vastaan..) Iitu kipitti reippaasti Simon perässä.

Mentiin tuolloin lenkillä vuohien ohi, mutta kumpikaan ei reagoinut. Tosin mentiin tällä kertaa eri suuntaan kuin viimeksi... Simo kanssa on ollut oikein mukavaa. Se laukkaa pehmeää ja halittua laukkaa autotiellä ja metsässä sitten painetaan täysillä..joskus vähän liiankin lujaa. Jos Iitulla on kunto kasvanut niin on kyllä Simollakin. Nyt jaksetaan laukata hurjaa kyytiä 1,5 kilometriäkin. Vajaa vuosi sitten kun Simon ostin se oli todella rapakuntoinen, ei jaksanut nostaa laukka tai jos nosti niin laukkasi kaksi, kolme loikkaa ja laski raviin. Nyt pingotaan hurjaa kyytiä metsäteitä pitkin.

Kaivelin arkistosta vanhoja kuvia ja Simosta löytyi kuva alkuajoilta;

Simoon noissa kuvissa hirmuinen pullukka. Lihasta ei ole lainkaan, mutta mahaa sitäkin enemmän. 

Tässä kuva helmikuulta;

Tässä on pari kuvaa kesältä;