Kansallinen poninäyttely yllätti positiivisesti -kaatosateesta huolimatta

Eilen oli Helgan vuoden kohokohta kun lastattiin se koppiin ja ajettiin Ypäjälle kansalliseen poninäyttelyyn. Olin ilmoittanut Helgan aiemmin jo Hippoksen tamma- ja varsakehään, mutta se olikin lauantaina kun kaikki vuonohevoset taas arvosteltiin sunnuntaina. Siispä jouduin perumaan lauantain osallistumisen, koska noin kahden tunnin matka edestakaisin Ypäjälle kahtena päivänä olisi ollut Helgalle liikaa. Tämä oli Helgan ensimmäinen kerta poissa kotoa ja ensimmäinen trailerimatka yksin.

Ypäjää kohti ajeltaessa kävi taivas synkemmäksi ja synkemmäksi. Onneksi perillä ei satanutkaan, vaikka olikin tummia pilviä. Ajattelin tuolloin vielä, että kyllä me pienestä tihkusateesta selvitään, eikä siinä harjakaan lässähdä. Turhaa oli Helgan puunaus ja showshinen käyttö sillä juuri ennen kehään menoa taivas aukesi ja Helga sekä minä kastuttiin aivan läpimäriksi. Harja ja häntä valui märkänä litistyneenä norona. Pelkkä sade ei olisi niin haitannut, mutta Helga oli suorastaan karmea.

Helga hirnui jatkuvalla syötöllä, ryntäili ja hyppi pystyyn ja itse roikuin vain ketjun päässä ja yritin pidellä käsissä. Ei taluttamisesta tullut mitään, kun Helga sinkoili ja hyppi pystyyn. Lisäksi jyräsi mihin sattui eikä kuunnellut yhtään. Hirmuinen hirnuminen ja panikointi. Mietin ihan ääneen, että en uskalla juosta Helgan kanssa kehässä. Ensinnäkään ei tiedä mihin suuntaan Helga siitä ampaisee ja pysyykö käsissa ja toisekseen kaatosateessa nurmi on pettävän liukas, siinä voidaan kaatua joko minä tai Helga tai molemmat.

Jostain kumman syystä kehään mennessä Helga keskittyi sen verran, että seisoi edes hetken paikallaan ja kulki suht hyvin vierelläni niin käynnissä kuin ravissa. Käännökset oli hankalia ja oli hauskaa kun portilla seisovat avustajat huitoivat käsillään "ei tänne" kun kirmattiin Helgan kanssa holtittomasti.

Sekoilusta huolimatta Helga palkittiin I -palkinnolla, voitti luokkansa ja valittiin Reserve Champion Young Ponyksi. Helga esiintyi 1-vuotiaiden tammavarsojen luokassa siskonsa Ros Ellenin kanssa ja oli tällä kertaa pidemmälle kehittynyt ja liikkui vähän paremmin pyynnöstä.Tuomari mainitsi, että Helgalla on erinomainen rakenne, mutta pää on vuonohevoselle epätyypillisen pitkä. Se tosin tulee varmasti leveentymään kasvun myötä. Lisäksi Helga ravasi hieman "kakat housussa" eli häntä koipien välissä. Varoiko pohjaa vai säästelikö muuten itseään.. Ensi vuonna on jännä nähdä, miten kehitystä on tapahtunut. Helgan säkäkorkeus mitattiin 133,5cm eli minulla on mahdollisuudet ihan hyvän kokoiseen vuonikseen! 

Tapahtuma itsessään on mielestäni erittäin hyvin järjestetty ja olemme siellä Helgan kanssa myös ensi vuonna :)

Tämä kuva kiteyttää näyttelyn oikean fiiliksen..

Kaikki kuvat Marika Räisänen.