Ähky alkoi lauantaina klo 19.30

Eilen pidettiin pienimuotoiset tarhansiivoustalkoot kun Marika tuli siivousavuksi. Laitettiin hevoset siksi aikaa laitumelle, koska olisivat olleet muuten vähän turhankin innokkaita auttajia. Pari tuntia siinä tarhaa rapsuteltiin, jonka jälkeen mentiin hakemaan hevosia laitumessa. Laittaessani Simolle riimunnarua huomasin, että siltä roikkui suusta multaisia juuria. Talutettiin Simo ja Blenda tarhaan ja otettiin Iitu sisälle. Iitulle laitettiin kärryt perään ja lähdettiin ajelulle. Oli oikein mukavaa! Iitu vaan on melkoinen haaveilija, se ihailee maisemia ja miettii ja ihmettelee syntyjä syviä, jolloin kulkee tien kahta laitaa. Vauhdissa menee onneksi suoraan kun silloin pitää keskittyä etenemiseen eikä haaveiluun. Iitulla oli ensimmäistä kertaa kaksi henkilöä kärryjen kyydissä ja kyllä huomasi, että raskaamman kuorman kanssa joutui tekemään enemmän töitä. Iitu ravasi reippaasti ja nosteli jalkojaan oikein korkealle. Nyt on alkanut laukkakin sujumaan hienosti, eikä Iitu pukittanut lainkaan kun oli hyvällä tuulella. Laukka on suht koottua, korkeaa ja liike nousee ylöspäin. Iitu kuunteli hienosti, olen todella tyytyväinen Iitun edistymiseen valjakkoajossa.



Kun Iitu oli liikutettu, mentiin lähistölle ratsain lenkille Simon ja Blendan kanssa. Blenda vaikutti jokseenkin kankealta, mutta vertyi hiljallleen kyllä. Simo oli oikein hyvällä tuulella ja eteni reippaasti. Oli oikein hyvän mielen lenkki. 

Kello oli jotain seitsemän pintaan kun tultiin ratsastamasta ja harjattiin hevoset tallissa sekä annettiin tuttuun tapaan rehut lenkin päälle, jonka jälkeen päästettiin hevoset tarhaan. Menin itse jakamaan iltaheiniä ja Iitu ja Blenda tulikin heti heinälaatikoille syömään. Simo meni mietiskelemään jotain kakkanurkkaan ja kävikin kakalla, jonka jälkeen tuli heinälaatikolle ja pissasi vielä. Yhtäkkiä Simo alkoi kiertää levottomana tarhaa ympäri. Kävi pyörimässä molemmissa pihatoissa ja viuhtoi kiukkuisen oloisena häntää. Heinä ei maistunut ja sitten Simo katosi pihattoon. Odoteltiin hetki, mutta kun Simoa ei kuulunut, mentiin katsomaan mitä se tekee. Siellähän se piehtaroi pihatossa, oli aivan hikinen ja puuskutti. Huomasin heti, että nyt on tosi kyseessä. Simolle maistuu meinaa aina ruoka.

Otettiin Simo sisälle, jolloin Simo alkoi nostella ylähuultaan ja irvistellä. Simo myös kääntyili ja pyöri hermostuneena ja kakkasi kerran sisälle. Simo ei suostunut juomaan mitään eikä edes nuolemaan melassisiirappia. Tein lämmintä melassivettä ja aloin työntämään sitä väkisin 500 ml ruutalla suuhun. Simo nieli osan, mutta sylki suurimman osan pois. 3-4 litraa sain ehkä työnnettyä vettä suuhun ja sitten totesin, että ei auta. Muistin, että naapurissa on Parafiiniöljyä ja soitin sinne. Lähdettiin sitten taluttamaan Simoa illan pimeydessä naapuritallille. Kello oli noin kahdeksan tässä vaiheessa. Parafiiniöljy löytyi ja annettiin sitä puoli pullollista, eli noin 2-2,5 desiä Simolle. Tässä vaiheessa soitin päivystävälle eläinlääkärille, että nyt tarvitaan pikaista apua.

Taluteltiin Simo kotiin ja juotettiin samalla parafiiniöljyä, tosin tällä kerta Simo sylki lähes kaikki pihalle. Taluttelin Simoa pihatiellä puolisen tuntia ja eläinlääkäri saapui yhdeksän jälkeen. Otettiin Simo sisälle, jolloin se alkoi taas irvistelemään ja potkimaan mahaansa. Simolta ei kuulunut minkäänlaisia suolistoääniä. Simo sai rauhoittavan ja kipulääkettä, jonka jälkeen eläinlääkäri tutki peräsuolen. Sieltä ei löytynyt mitään, mikä viittasi siihen, että tukos on jossain suoliston alkupäässä. Simoa letkutettiin ja annettiin sieraimen kautta noin 5 litraa suolavettä. Maha alkoi murisemaan ja Simolta pääsi vähän ilmaa pihalle.



Sain eläinlääkäriltä ohjeet tarkkailla Simoa yön yli. Rauhoite kuluisi pois kahden tunnin kuluessa, jonka jälkeen pitäisi saada Simo juomaan jotain ja taluttamisestakaan ei olisi haittaa. Jos Simo kipulääkkeen hälvettyä on vielä kovin levoton, irvistelee ja potkii mahaa, täytyy lähteä kuskaamaan Simoa Hyvinkäälle. Jos tilanne on ok niin aamuun mennessä pitäisi olla tullut parit kakat. Jos ei ole tullut niin täytyy letkuttaa uudelleen.



Simo jäi siis viiksiin kytkettynä hoitotilaan yöksi. Teini itselleni pedin kahdesta heinäpaalista ja loimista. Lisäksi hain lämpöpatterin varustehuoneesta viereeni. Laitoin radion soimaan hiljaiselle ja himmensin valoja. Jäin istumaan paalien päälle ja vahtimaan Simoa. Kun Simo oli vironnut, kokeilin juottaa Simolle melassivettä ja Simohan joi. Huh mikä helpotus! Lähdin taluttelemaan Simoa yön pimeyteen klo 0.00 (01.00, koska oli juuri siirrytty kesäaikaan). Kierreltiin pellolla ojia edes takas, josko ojien ylitys saisi massan suolistossa liikkeelle. Simo yritti vain hamuta ruokaa ja alkoi olla kärttyinen kun en antanut syödä, joten tultiin takaisin talliin, missä juotin lisää.

Oma peti oikealla


Juotin Simoa noin tunnin välein, mutta melassivesi ei enää yhtäkkiä maistunutkaan. Silloin sekoitin omenamehua veteen, jonka Simo joi ahnaasti. Kahden aikaan Simo alkoi pyöriä levottomana, jolloin lähdin taas taluttamaan Simoa ulos. Simolla olikin ollut kova pissahätä, koska heti pihattoon pääsyään pissasi. (Ruunat ei tykkää pissata betonilattialle, koska roiskuu). Tällä kertaa kuljettiin tietä edes takas jonkin aikaa, mutta kakkaa ei kuulunut. Tultiin takaisin talliin ja juotin Simoa taas. Simo pissasi noin neljän aikaan sisälle ja juotin taas. Viideltä minun oli pakko lähteä käymään sisällä kun nestehukka alkoi oireilla päänsärkynä. Samalla halusin myös testata, tekeekö Simo "jännäkakan" jäädessään yksin. Niinhän siinä sitten kävi, että kun palasin takaisin talliin, oli Simo kakannut. Jätin Simon vielä tunniksi sisälle, jolloin tuli toinenkin läjä ja seitsemältä päästin Simon tarhaan. Suurimman osan heinästä keräsin pois, jolloin heinälaatikoiden pohjalle jäi vain muutama korsi. 

Kakka tuli -viimein!


Nukuin tunnin sisällä ja kävin katsomassa Simoa kahdeksalta ja juotin sille vettä. Seuraavan kerran m menin katsomaan Simoa yhdeltätoista, jolloin Simo makoili katoksessa ja nukkui. Simo olikin kovin väsynyt kun ei ollut päässyt nukkumaan koko yönä. Tämä päivän olen juotellut ja talutellut Simoa. Simo alkaa olla jo oma iloinen itsensä, onneksi!

Kylläpä pelästyin, mutta suht vähällä selvittiin onneksi. Yhteinen yö myös taas lähensi meitä Simon kanssa. Simo seurasi minua tottelevaisesti yön pimeydessä, vaikka oli itse kipeä ja väsynyt. Simo pysyi myös rauhallisena niin kauan kun olin Simon vieressä tallissa. 

Myös Iitusta opin kaikkea mielenkiintoista. Iitu meinaa nukkui oven takana pihatossa ja äänteli hauskasti unissaan. Kun Iitu herää, päästää se kimeän, varsamaisen vinkaisun ja venyttelee kuin kissa. Nyt pari päivää täytyy vaan juottaa ja juottaa ja kävelyttää Simoa.

Kommentit

  1. Voi miten tuli mieleeni nuo tuskaiset tunnit ähkyisen hepan kanssa. Minuutit olivat hirvittävän pitkiä ja tuskaisen karvakaverin vointi sai sydämen huolesta sykkyrälle. Voiko kukaan olla iloisempi kakkakasasta kuin ähkyhepan omistaja ?!
    Mulla heppamamma poti keväällä useita ähkyjä ja näin jälkeen olen pohtinut niiden liityen säänvaihteluihin jollain kumman tapaa.
    Toivottavasti siellä teillä nyt taas kaikki hyvin ja saan kuulla paljon lisää mukavia ratsastusjuttuja hymyturpa Simosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kamalaa! Useita ähkyjä! Yksikin oli jo suorastaan hermoja raastava kokemus niin ajatella, että hevonen joutuisi käymään vielä uudestaan läpi moisen :( Omistajasta puhumattakaan.. Onpa hyvä ajatus tuo säänvaihtelut, ei ole mahtunut minun pieneen päähäni, että nekin voisi vaikuttaa! :) Simolla ähky tuli juomattomuudesta, oli juonut viimeksi aamulla ja lämmin päivä takana. Talvella meinasi tulla hikilenkin jälkeen ähky, mutta se saatiin torpattua nopealla toiminnalla kun laitettiin väkisin vettä kurkusta alas. Nyt ei sekään auttanut. Nyt olen juottanut hysteerisesti kaikkia melassivedellä tuon ähkyn jälkeen taas. Kaikki alkaa olla hyvin ja Simolla pikkuhiljaa voimatkin palautuu, hymy on taas turvassa :D

      Poista
  2. Voi kamala mitä jouduitte kestämään! Toivotaan että Simo toipuu mahdollisimman nopeasti eikä jatkossa enää kävisi näin!

    Meidän Dreamer on huono juomaan ja saa aina välillä nestehukkia, jotka näkyvät ähkyoireina. Tähän mennessä ehditty reagoida nopeasti juottamalla, ja sillä saatu nopeasti tilanne tasoittumaan. Viimeksi näin kävi nyt talvella, kun oli kovat pakkaset, eikä D ilmeisesti tykännyt juoda ulkona olevaa kylmää vettä. Olenkin nyt todella neuroottinen sen juomisesta, sillä on karsinassa extraämpäri vettä automaatin lisäksi, ja aina juotetaan ennen ja jälkeen iikutuksen lesevettä 14l, ja syötän myös extrasuolaa jotta joisi itse enemmän :D

    Zemppiä ja rapsutuksia Simolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos! :) Joo, on se kumma kun eivät itse juo vaikka on vettä vapaasti tarjolla. :O

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit