Iitun tilassa edistystä

Iitu paranee! :) Lenkillä jaksaa jo huomattavasti paremmin, vaikka edelleen laukka tai ravipätkän jälkeen pysähtyy paikalleen puuskuttamaan hetkeksi. Haukkaa happea vieläkin mahallaan, mutta eiköhän se siitä. Lämmöt ei ole nousseet. Mutta kiimakiukku on taas päällä... Soittelin tänään eläinläkärille ja kerroin, miten on mennyt niin aloitetaan kortisonikuurin lopulla varuiksi antamaan Histeciä, jos Iitulla onkin siitepölyallergiaa.

Eilen käytiin Simon ja Iitun kanssa uudella reitillä. Viimeksi kun lähdettiin vaellukselle, jouduimme taluttamaan isoa tietä lentokentän vierestä, mutta tämäpä reitti vie metsän läpi lentokentän edestä niin ei tarvitse muuta kuin ylittää autotie! :)

Lisäksi tien päässä on järvenranta, jossa uitetaan koiria. Täytyy soitella kuntaan josko siellä voisi uittaa myös hevosia. Tuo reitti kiertää sopivasti myös sen lentokentän viereisen tallin, jossa ravurit kovasti innoistui nähdessään vuonot.




Eilen oli aika huono keli lähteä tutkimaan uusia reittejä. Kävi niin kova myrskytuuli, että lähistöllä oli kaatunut taas puita. Mentiin kuitenkin ja hevoset oli valppaita. Tuntuivat olevan todella kireitä ja jännittyneitä. Iitun kanssa kuljettiin edellä kun Maiju ja Simo tuli perässä. Simo tuli perässä ihan sen takia että pysyi rennompana. Tai no muutenkin mennään Iitun kanssa nykyään edelle, paitsi laukkapätkillä, että Iitun itsevarmuus kasvaa. Laukassa Simo menee niin lujaa että ei pääse kunnolla laukkaamaan meidän takana. Iitun kanssa keskusteltiin pari kertaa että mennäänkö vai eikö mutta sain sen kevyesti pohkeilla ja raipalla nakuttamalla etenemään. Nakutusta aina kun jumitti ja alkoi peruuttaa ja nakutus loppui heti kun edes nytkähti eteenpäin.

Iitu käyttäytyi oikein hienosti vaikka Simo hölmöilikin takana koko matkan. Muutaman kerran Iitu veti korvat luimuun ja potkaisi Simoa, joka huohotti ihan niskassa, mutta ei Simo tajunnut silti pysyä kauempana ja vaan rynni takana jatkuvasti. Ei mikään ihme että Iitu hermostui kun yks tuuppii takana. Löydettiin aivan mainio laukkasuorakin mutta olosuhteista johtuen mentiin käyntiä sillä nuo tanssi jo käynnissä ja olisi ampaisseet kuin raketti eteenpäin jos olisi pyytänyt vauhdikkaampaa menoa..

Paluumatkalla Simo steppasi jo sivuttain takana ja otti pieniä ryntäyksiä. Meno oli niin mahdotonta ja oltiin tulossa metsään, joten Maiju katsoi parhaaksi taluttaa, ettei Simo ryntää ryteikköön. Iitun kanssa ratsastelin vielä jonkin aika edellä, mutta myös taluttaessa Simo ampaisi yhtäkkiä eteenpäin ikäänkuin rynnäten laukkaan, mutta Maiju toki aina esti aikeet. Iitua ärsytti ihan tosissaan moinen hölmöily niin minäkin tulin sitten alas ja talutin metsänkohdan. 

Kun päästiin tutulle tielle, molemmat rentoutuivat selvästi. Iitu oli kyllä tosi fiksu eikä hölmöillyt yhtään niin kuin Simo vaikka olikin outo paikka ja Iitua jännitti erään pellon reunaan jäänyt jyrä jota piti tuijotella ja kiertää kovasti. Kotipihassa mentiin vielä juoksuttamaan hevoset liinassa. Siinäkin Simo yritti taas vaikka mitä temppuja, mutta Iitu oli hieno! ^^ Nosti pyynnöstä, ravin ja laukan ja myös hidasti raviin ja käyntiin ja pysähtyi kun pyysin. Iitun on aika tottelevainen neiti ja saisi Simokin opetella Iitulta vähän kunnioitusta. Heti kun saan kentän aidattua, aloitan Simon kanssa maastakäsittelyn naruriimulla. Sitten väistetään ja peruutetaan ja pysytään siinä omassa tilassa eikä uida liiveihin.

Kenttäkin on jo loppusuoralla. Tänään mennään levittämään loput purut kentälle :)

Laitan sitten kuvia kentästä ja ajattelin myös videoida harjoitukset Simon kanssa :)





Kommentit

Suositut tekstit