Kuulumisia

Nyt on harrastettu niin innolla Iitun ja Simon kanssa että en ole ehtinyt ajatellakaan päivittäväni kuulumisia. Iitu ja Simo saivat muutaman päivän ajan olla rauhassa ja nauttia toistensa seurasta ennen kuin lähdettiin lenkille. Tässä Iitun ja Simon leikkejä kuukauden erossa olon jälkeen kun irtojuoksutin niitä pellolla. Ei muuten paljon tarvinnut pyytää ja jopa Simo painoi täyttä laukkaa edes takas;

Käytiin viime viikolla maastossa ja oli oikein mukavaa, laukattiin vielä viimeinen suora, tosin se laukka meni pipariksi kun tuli auto vastaan niin päästiin vain pikku pätkä laukkaa ennen kuin otettiin kiinni. Iitulla on melkoinen teräskunto kun neiti ei hionnut lainkaan, mutta Simo oli lenkin jälkeen aivan märkä. 

Viikonloppuna ohjasajoin Iitua pitkästä aikaa. Viimeksi ohjasajoin joskus syyskuulla. Talvella oli se kehno tyhjän pulkan vetoyritys, mutta Iitu on aika kauhuissaan takana tulevista äänistä niin keskityin ihan siihen että kävelen Iitun takana ja puhun sieltä Iitulle. Iitu meni ohjasajossa kuin vanha tekijä ja hoksasi heti mistä on kyse. Täytyy seuraavaksi varmaan vetää jotain keppiä omassa kädessä kun kävelen perässä, että kuuluu rahinaa. Sitten jos se menee ok, voi kepin kiinnittää valjaisiin, jolloin Iitu vetää sitä, eli pikkuhiljaa totutan takaa tuleviin ääniin, mutta katsotaan nyt miten käy :)

Juoksutin myös heppoja liinassa. Tai no piti juoksuttaa molempia, mutta otin Iitun pellolle jo silloin kun juoksutin Simoa liinassa, niin Iitu liittyikin mukaan. Eli sain juoksutettua kaksi hevosta ympyrällä samaan aikaan ja kypäräkamera ikuisti juoksutuksen;

Maanantaina käytiin taas maastossa ja se olikin jännä lenkki. Mentiin tuttua reittiä, mutta silloin oli melkoinen tuuli. Iitu oli aika hermostunut jo valmiiksi ja sitten tien reunassa vielä solisi yhdessä paikkaa purokin joka jännitti. Otettiin laukat yhteen ylämäkeen niin Iitu pukitti ihan mahdottomasti ja kiskoin vain päätä ylös ja Simokin otti melkoisen spurtin mäkeen. Oli kaveruksilla virtaa! Tämän jälkeen näkyikin pellon toisella puolen kimo hevonen. Sitähän siinä sitten tuijotettiin ja Simo alkoi pärskiä ja tanssia. Katsottiin parhaaksi tulla alas selästä ja odottaa tuota outoa ratsukkoa. Puro solisi vieressä ja tuulikin mahdottomasti. Kun hevonen pääsi kohdalle pelästyi se kovasti näitä outoja vuoniksia ja yritti lähteä laukkamaan paluusuuntaan, mutta pysyi käsissä. Iitu tuijotti kuin suolapatsas outoa hevosta, mutta Simo sai jonkin ihme kohtauksen ja käyttäytyi kuin ori konsanaan. Simo pyöri kaula kaarella Maijun ympärillä ja tanssahteli häntä korkealla. Odoteltiin siinä hetki, josko nuo rauhoittuisi, kun onhan ne ennenkin hevosia nähneet. Kai tuokin kohtaus oli olosuhteiden summa. Olivat jo valmiiksi hermostuneita ja jännittyneitä ja outo hevonen oli viimeinen niitti.

Hevonen jatkoi matkaa ja taluteltiin noita jonkin aikaa. Iitu oli täysin rauhallinen, mutta Simo jyräsi Maijun päälle ja kiilasi ja pyöri ja hyöri. Sovittiinkin Maijun kanssa että mennään ihan talutuslenkille suitset päässä katselemaan lähitallien hevosia. Eihän tuollaista voi kesällä näyttelyyn viedä. Vaikka saankin Simon kuntoon muuten niin jos se on ihan tuollainen mahdoton niin ei tule mitään.. Kaveri toimii kuin enkeli kun ollaan kaksin ja on maailman paras ja ihanin heppa, mutta jos hermostuu niin hyörii ja pyörii ja pärskii eikä kuule mitään. Noh noustiin selkään tuolloin ja jatkettiin matkaa. Lopun matkasta nuo olivatkin ihan rentoja ja saatiin vielä kunnon laukat vikalla suoralla. Siellä mentiin ja lujaa! Käveltiin sitten vielä kunnon loppukäynnit pellolla, johon ei muuten ole enää mitään asiaa kun on aivan märkä.

Noh saivat sitten taas välipäivän ja keskiviikkona käytiin maastossa. Se oli oikein mukava ja rento lenkki. Matkalla ei tapahtunut mitään, Linnut lauloi ja aurinko paistoi. Hevoset oli rentoja ja ihmiset hyvällä mielellä. 

Olen pannut merkille, että Iitu puree kovasti kuolaimeen. Kokeilin tuolla jännälenkillä ilman alaturpista ja neiti aukoi jatkuvasti suutaan. Tilasin Iitulle uudet kuolaimet (12,5 cm) ja meksikolaisen turpiksen. Meksikolaisella ei pääse aukomaan suutaan, mutta se ei paina niin kuin englantilainen turpahihna. Itse pyrin karsimaan kaikki turhat remmit. Simon suitsissa ei ole edes otsapantaa. Iitulla pidetään turpista vielä kun aukoo suutaan. Tilasin parikin uutta kuolainta. Toinen on messinkinen nivelkuolain ja toinen on D-kuolain kuparirollereilla. Laitan tuon kuparirollerin eka käyttöön kun se voi olla miellyttävämpi. Nivelkuolain sekin on. Lauantaina pääsee uusi kuolain ja turpis koekäyttöön, saa nähdä miten käy :)

Myös Simolle ajattelin taas kokeilla toista kuolainta. Olympia saattaa olla vähän turhan tarpeeton, tosin oliivilla ei oikein ollut mitään vaikutusta. Mietin kumipelhamia, joka voisi olla mukavampi suussa, mutta siinä on kuitenkin se vipu jos tiukka paikka tulee.

Paljon muutakin on hankintalistalla kumipelhamien lisäksi, mm. turvajalustimet Iitulle, uudet jalustinremmit, jousto chambon..mutta ehkä odotan hankintojen kanssa huhtikuun Hevoset 2015 -messuja :)