Eläinlääkärin visiitti

22.10.2014  Eläinlääkäri käväisi tänään rokottelemassa ja raspaamassa hampaat. Iitulla ja Rasmuksella rokotukset aloitettiin alusta, koska molemmat on rokotettu viimeksi 2012.. Simollahan aloitettiin vuoden alussa rokotukset, joten seuraava kerta onkin vasta vuoden päästä. Iitu ja Rasmus tullaan rokottamaan kuukauden päästä. Eläinlääkäri rauhoitti kaikki kolme ennen raspausta. Simolla ei sama annos riittänyt, mikä Rasmukselle annettiin, joten eläinlääkäri joutui antamaan lisää rauhoittavaa. (Simo on sen verran isompi ja massaa on reilummin..) Iitunkin hampaat raspattiin ensimmäistä kertaa. Iitun näytti ihan ressukalta kun kieli roikkui ulkona ja se nojasi taaksepäin niinkuin olisi ollut kaviokuume.


Iitun ratsuttaja on parantunut keuhkokuumestaan ja jatkoi hommia tiistaina. Itse en ollut tuolloin paikalla, kun jouduin tekemään työpäivän toimistolta, mutta kuulemma juoksutti Iitua ja hyvin meni. Iitu liikkui tällä kertaa pohkeesta hienosti eteen ja pysähtyi pyynnöstä. On meidän harjoituksista siis jotain hyötyä ollut! :) Eläinlääkäri löysi Iitulta suusta haavan, joten kuolainta ei saa hetkeen käyttää.. Kyselin että mistä on voinut tulla sillä kuolaimetkin on applemouth nivelet, eikä niiden pitäisi vahinkoa aiheuttaa. Haava on voinut tulla myös syödessä, jos jokin oljen piikki on osunut. Kurjaa, ratsutus saa taas takapakkia.. Ratsuttaja tulee kuitenkin huomenna aamulla juoksuttamaan ja maasta käsittelemään, lupasi opettaa minulle samalla pari jippoa, joita harjoitan siihen asti kunnes hän pääsee seuraavan kerran paikalle :) Onneksi pakkaset alkoivat niin pellolle pääsee ratsastamaan. Minulla on naapurin numero, joten kun kenttää oikeasti tarvitaan, voin sopia kenttävuokrasta.







Viime lauantaina kun alkoi olla ensimmäisiä pakkasia, päästin hevoset pellolle irroittelemaan.Olin rajannut uuden alueen, jolta löytyi vielä vihreää. Kaverit laukkasivat innoissaan pellolla. Saivat pitää lauantain vapaata ja olivat koko päivän pellolla. Illalla kun kutsuin ja ravistelin vähän ruokakippoja, tulivat kaikki kolme täyttä laukkaa pellolta, Simo ensimmäisenä hirnuen ja höristen.




Pääsin vihdoinkin ratsastamaan yksin Simolla tiistaina. En ollut viikkoon ratsastanut Simolla, sillä edellisviikon torstaina olin ollut Rasmuksella maastossa Simon ja Maijun seurana. Oli ihan huippua mennä Simolla. Simolta löytyi menohaluja ja kaveri heilutteli päätään, mutta mentiin silti löysällä ohjalla nätisti hölkkää. Yhdellä hölkkäpätkällä Simo innostui ja nosti laukan, mutta sain Simon helposti kiinni. Oli oikein mukavaa! :) 

Simo ja Rasmus -kumpi on kumpi? ;)








Käytiin tiistaina taas maastossa Simon ja Maijun kanssa. Menin jälleen Rasmuksella. Jotenkin en tule juttuun Rasmuksen kanssa, juu kyllä eteenpäin päästään ja tiellä pysytään, mutta siitä puuttuu jotenkin se tunne. Rasmushan on hirmu herkkä avuille ja helppo käsitellä, joten ei johdu siitä että sitä olisi jotenkin vaikea ratsastaa. Ei vaan kemiat natsaa. Mentiin Rasmuksen kanssa edellä ravia ja nostettiin laukka yhteen ylämäkeen. Takaa kului huuto ja huomasin että Maiju on maassa ja Simo mutustaa heinää metsätien reunassa. Rasmus hidasti nätisti ja käännyttiin takaisin. Simo oli vetänyt kunnon pukkisarjan ja heittänyt Maijun selästä. Onneksi ei käynyt pahasti, selkä ja polvi kipeytyi. Mentiin sitten käyntiä kotiinpäin, koska Simo oli aika keljulla tuulella. Ei se ole aikoihin pukittanut ja on mennyt kuin ajatus eteenpäin ja hiljentänyt pienestäkin merkistä.Kummallista. Noh nyt kun eläinlääkäri kävi, en pääse edes kunnolla laukkailemaan ja purkamaan energiaa. Täytyy mennä rauhassa viikon verran.

Tässä vielä kuva Iitusta nauttimassa aamuauringosta :)


Kommentit

Suositut tekstit