Syyskuun kuulumiset

Näin lokakuun viimeisinä päivinä on hyvä kerrata, mitä syksy on pitänyt sisällään. Tajusin yhtäkkiä, että varsinaisia kuulumisia olen päivittänyt syyskuun puolivälissä ja kaikenlaista on tapahtunut sen jälkeen. Elo-syyskuun vaihteessa aloiteltiin tosiaan säännölliset koulutunnit tiistaisin Simolla ja Iitulla. Itse menin vuoroviikoin molemmilla.

Anu ja Marika kävivät ratsastelemassa 17.9 ja silloin Anu pääsi kokeilemaan, miten Simo on kuin uusi hevonen kraniosakraalihoidon, laserin ja säännöllisen koulutreenin myötä. Marika meni tuolloin Iitulla. Itse verkkasin Iitun ja hyppäsin pari pientä estettä. Lopuksi laukkasin Simolla.
 

Simo

Kevyttä ravia Iitulla

60cm

Iitu on saanut palautetta myös kouluvalkuissa siitä, kun on jäykkä kuin rautakanki. Simo on todella notkea, hieman jumissa, mutta lihasten lämmetessä notkistuu. Iitu taas painaa niska jäykkänä kuin seipään niellyt eikä myötää sitten yhtään. Eikä taivukkaan. Koulutunnit ovat pitäneetkin hyvin paljon taivuttelua ja väistöjä sisällään.

Marika ja Iitu hyppää

Simo venyttää kaulaa

En tiedä mitä Simo tekee turpa ryntäissä tässä kuvassa, mutta varmaan viskoo päätä. Kuvasta kuitenkin näkyy hyvin tuo pelhamien alaohja, joka roikkuu lähinnä löysänä mukana. Käytössä on kaksi ohjaa, joista ylimmällä ratsastetaan ja alimmainen kulkee mukana norsujarruna tiukan paikan varalta.

Venyttelyä laukkojen lopuksi

Ilmeilyä

Syyskuussa käytiin myös viimeisellä maastolenkillä Simon kesäkaverin, Norpan kanssa. Enpä tuolloin tiennyt, että lenkki jäi viimeiseksi. Vain pari päivää lenkin jälkeen Norppa lopetettiin niskassaolevan nikamavian vuoksi.

Huhtikuussa ostamani Scootit tulivat myös tiensä päähän. Niistä oli yksinkertaisesti kulunut pohja ihan puhki. 6 kuukautta kuulostaa todella lyhyeltä eliniältä bootseille, mutta tarkemmin ajateltuna me on käytetty niitä Simon kanssa viitenä päivänä viikossa vaihtelevissa maastoissa. On rämmitty märissä, mutaisissa paikoissa. Kuljettu asfaltilla ja sorateillä joten sinänsä ei ihme jos pohjat kului puhki.

Poju ja Tofa muuttivat pois meiltä syyskuun lopulla, koska Iitu kiusasi Tofaa tiineysshormonimyrskyssään.

 

 Simon kanssa on tehty vähän kärryhommia. Minulla ei ole kuin valjakkovaljaat ja -kärryt, joten kuormia on jouduttu vetämään niillä. Kuormat tosin eivät ole kovin raskaita olleet, eikä kärryyn mitään mahdukkaan. Esteet kerättiin pois pellolta ja vietiin muutama heinäseiväs pellon päähän.  Simo tykkää oikeastaan kaikesta ajohommiin liittyvästä, joten se oli mukavaa vaihtelua arkeen.