Ratsutus, osa 5

Tänään kävi taas Ida ratsuttamassa Iitua. Ida kehui, että Iitu on jo oppinut nostamaan laukan pyynnöstä liinassa. Laukka työskentelyyn ei valitettavasti päästä, koska pellon pohja on niin kehno ettei siinä voi laukata. Jos maneesia saisi vuokrattua niin siellä voisi kokeilla. Itse olen päivät töissä niin ei onnistu ja minun pitäisi ensin myös viedäkin Iitu sinne. Voi olla että nyt pidetään vähän taukoa tai pysytään käynti / ravityöskentelyssä kerran viikossa ja sitten keväällä aloitetaan laukkailu kun illat on valoisia ja on enemmän paikkoja missä mennä.

Iitu ihan puuskutti juoksutuksen jälkeen kun on raskasta riehua hangessa. Tällä kertaa neiti oli hienosti paikoillaan selkään nousun ajan ja lähti vasta pyynnöstä liikkeelle. Vaihdoin Iitun satulavyön 120 cm pitkään ja se oli todella hankala saada kiinni! Sai ihan ähistä ja puhista että meni edes ensimmäiseen reikään. Sitten sen saikin kiristettyä, mutta alku oli hankala. Vielä kun tuossa vyössä ei ole edes joustoja...

Iitu taipui nätisti kun menivät ympyröitä pellolla. Ravi nousi, mutta aika nihkeästi jatkui kun Iitu oli väsy. Jalkoja joutui nostelemaan todella korkealle johtuen hangesta. Hangen päällä oli vielä sellainen kovempi jäätynyt kerros, että siinä oli suorastaan inhottava kävellä. Iitu teki kuitenkin hienosti mitä pyydettiin ja lopetti sitten kun oli hyvä mieli niin ratsuttajalla kuin ponilla.

Tänään tilasin myös hevoshierojan hieromaan Simon ja Iitun. Käsittääkseni kumpaakaan ei koskaan ole hierottu. Hieromisesta saattaa löytyä apua myös pukitteluun mikäli jumeja löytyy. Ainakin hieroja oli sitä mieltä. Hieroja tulee vasta helmikuun alussa, mutta odotan jo innolla! :)