Iitu alkoi hyppiä pystyyn -kiima oireili ensimmäistä kertaa

Viime viikolla kävi Iitun kanssa oudosti. Se alkoi nimittäin taluttaessa kenttää kohti hyppiä pystyyn. Kentälle se saatiin kumminkin ja siinä liinan päässä huomasi, kuinka lyhyttä askelta se otti takajaloillaan. Luulin ensin, että onko loukannut itsensä, mutta ei, ei ontunut. Takaosa näytti olevan todella jumissa ja liikkumaton. Ensimmäisen kerran tuon huomasin Iitun vuokraaja ja päätin kokeilla itse seuraavan päivänä liinassa, miten liikkuu.

Taas sama homma, kun lähdettiin tallista kenttää kohti, alkoi hyppiä pystyyn. Kentällä kulki taas todella kankeasti ja otti takajaloilla vain lyhyitä askelia. Ei halunnut liikkua. Tilasin Iitulle samantien hierojan ja sainkin sen jo seuraavaksi päiväksi. Tarhassa Iitu kumminkin paini Helgan kanssa ja laukkasi. Huomasin myös, kuinka Helga hyppi Iitun selkään ja ikäänkuin astui sitä. Jaaha -kiimahan Iitulla oli. Iitu ei näytä kiimaa oikein mitenkään, paitsi ehkä pissailee enemmän ja ratsastaessa sillä on käsijarru päällä, liikkuu todella hitaasti ja tahmeasti. (tosin se on aina muutoinkin niin rauhallinen, että vaikea huomata)

Hieroja työsti Iitun läpi ja kyllähän niitä kipeitä kohtia olikin. Pidin Iitulla vielä varmuuden vuoksi sadeloimea tarhassa päällä, ettei ainakaan kylmästä menisi jumiin. Oli ihanaa huomata pari päivää hieronnan jälkeen maastossa, kuinka Iitu ravissa oikein venytti jalkojaan eteen ja nosti niitä korkealle. Myös laukatessa koko hevonen venyi oikein pitkäksi. Iitu kun yleensä ottaa lyhyttä askelta, eikä jalka juuri nouse maasta. Myös pystyyn hyppimiset jäivät siihen.

Iitu kääntyi nyt 9 vuotiaaksi ja koskaan ei ole kiimasta oireillut. Pohdin, että onkohan tämä olematon talvi aiheuttanut noin pahan lukon, että takaosa meni aivan jäykäksi. Tilasin Iitulle varmuuden vuoksi munkinpippuria ja pirunkouraa. Tuskin niistä haittaakaan on jos kokeilee. Vähän nihkeästi meni ensimmäinen munkinpippuriannos ruoan seassa alas, mutta ehkä Iitu kohta makuun tottuu. Täytyy nyt vaan aktiivisesti seurata Iitun vointia ja syöttää jatkuvalla annoksella tuota munkinpippuria. Myös hieroa säännöllisesti, eikä vasta sitten kun on jo jumissa.

Viimeisin kuva Iitusta on tammikuulta ja sekin kehno puhelinkuva tarhasta. Täytyy yrittää ottaa tuoreampia ratsastuskuvia.

Kommentit

Suositut tekstit