Vauhtimaasto ja koulutreenejä

06.05. Melkein kaksi viikkoa on ehtinyt vierähtää kun viimeksi päivitin Simon kuulumisia. Tuona aikana Simo on ollut todella kiltisti eikä ole sinkoillut tai pukitellut. Simo on ollut kerrassaan miellyttävä ratsastaa :) Laukka on noussut hienosti ja myös pyörinyt nätisti.

Kohokohta oli selvästi vappupäivän vauhtimaasto niin Simon kuin itseni mielestä. Päästiin Simon kanssa ensimmäistä kertaa laukkaamaan oikein kunnolla! :) Mukana oli Luna, Vappu ja Terttu ja oltiin Simon kanssa jonossa vikana. Simo yritti rynniä ja kiilata Tertun ohi jonon hänniltä mutta Terttu alkoi potkia heti kun Simo tuli liian lähelle. Alussa kun ravailimme hiekkatietä jouduin pitämään aika tiukat ohjat koska Simo olisi heti halunnut rynnätä eteenpäin vauhdilla. Kun oli jonkin aikaa ravattu ja Simo rauhoittui niin ravattiin jo löysillä ohjilla, kuitenkin tuntumalla jos vastaan olisi tullut auto tai muu yllättävä tilanne, niin olisin saanut Simon kiinni.

Laukka oli varsin mielenkiintoista. Aluksi laukattiin vain pieni ylämäki, jossa nähtiin pysyykö kaikki käsissä. Sitten taas ravailtiin aika pitkän matkaa ja mentiin käyntiä. Kun päästiin hiekkapohjaiselle metsätielle, lähdettiin laukkaamaan. Simo otti laukassa sivuloikkia, jolloin tasapainoni horjui melkoisesti, Simo kompastui, jonka jälkeen otettiin muu porukka nelillä kiinni. Se oli todella epämukavaa! Simo meni aivan matalana ja selkäni tärähteli inhottavasti. Metsätietä laukattiin varmaan kilometrin verran. (tai vähän vajaa..) Sitten käveltiin hetki ja otettiin vielä yksi ylämäki laukkaa, silloin Simo heitti ilopukin. Oli ilmeisesti hauskaa laukkailla maastossa. Onneksi oltiin ryhmän kanssa, sillä yksin en olisi saanut Simoa pysähtymään vaan se olisi todennäköisesti rymistellyt tallille saakka. Oli hurjan hauskaa päästä oikein kunnon vauhtimaastoon ja nautin siitä, epämukavuudesta huolimatta. (seuraavana päivänä kävelinkin kyyryssä, kuin mummo rollaattorilla, koska selkä oli niin rikki...)

Tuolla viikolla maastoiltiin enemmänkin, toinen lenkki oli kuitenkin rauhallinen kiipeilymaasto. Tosin Simo oli aivan hiessä myös senkin jälkeen, mutta kiipeily onkin raskasta. Simolla oli viime viikolla 6 päivää 7 stä töitä ja sunnuntain se sai levätä.



Lauantaina viedessäni Simoa tarhaan jäin keräämään tyhjää heinäverkkoa ja hetkeksi katselemaan hevosia. Varsat tulivatkin uteliaina haistelemaan ja hiplaamaan minua. Kutitti hirveästi kun niiden huulet hamusivat takkiani ja sain naamaanikin pari pusua. Voi että, ne on söpöjä. Sälli ja Larry ovat todella kilttejä varsoja, eikä yhtään arvaisi että ovat oreja. Simossa on tapahtunut selkeä muutos kun se on saanut oman lauman. Kaveri on paljon itsevarmempi ja ikäänkuin "patsastelee" ja pörhistelee kävellessään. Varsat alkavat naksuttamaan suutaan Simon tullessa lähelle ja poistuvat heinäpaalilta. Kun Simo lähtee mukaani, alkaa Salama komentamaan varsoja korvat luimussa. Salama on aina ollut kaikkien pomotettavana, niin nyt se vaikuttaa olevan mielissään kun pääsee komentamaan varsoja. Kun Simo palaa takaisin tarhaan, hörisee Salama jo portilla ja hirnahtelee iloisesti. Salama ryntää heti rapsuttelemaan Simoa ja näyttää kieltää kuten tässä kuvassa;





Eilen olikin kouluvalmennus, tallin tuleviin koulukisoihin. Mentiin helppo C luokan ohjelma. Simo kulki nätisti ja nosti laukatkin, mutta kesken laukkaympyrän Simolta meni yht'äkkiä etujalat alta! Pienen kompuroinnin jälkeen oltiin taas pystyssä ja laukka jatkui kunnes taas meni etujalat alta. Huolestuin jo että onko jaloissa jotain vialla, mutta kaviot eivät ole liian  pitkät ja kengätkin ovat tukevasti kiinni. Tultiin siihen tulokseen että Simo ressukka on yksinkertaisesti vaan niin väsynyt, että jalat eivät kanna. Vaikka ollaan menty 2 tunnin maastolenkkejä, niin ilmeisesti 1,5 h tuntia kentällä oli liikaa. Voi ressukkaa! Lopeteltiin siihen ja taluttelin Simoa loppukäynnit.




Simolla oli synttärit 2.05 ja herra täytti 15 vuotta! Onnea Simolle, keski-ikäiselle hassuttelijalle :)




Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit