Kantapään kautta

Eilen kirjoittelin ongelmista ratsastuksessa, nyt kirjoittelen ratsastajan ongelmista.

Olen todennut, että itse varmasti pahennan hevosten toispuoleisuutta. Selässäni on skolioosi, joten selkäranka on kiero kuin mikä, mikä näkyy vasemmalla puolella esimerkiksi sillä että vasemman jalan varpaat sojottaa aina poikkeuksetta ulos. Vaikka kuinka käännän niitä sisään niin ei auta. Täytyy kääntää lantio vinoon oikealle, jotta vasen puoli suoristuu ja asento on todella hankala ylläpitää satulassa.

Oikea jalka ja varpaat on suorassa, mutta vasen on miten sattuu, mikä näkyy hyvin esimerkiksi tässä kuvassa;

Kuvassa varpaat sojottaa ulos ja kädet lepää säällä käsivarret suorana.

Kädet, ne kädet! Puskaratsastajilla helposti unohtuu käsien asento. Käden lepäävät hevosen sään päällä ja käsivarret ovat enemmän suorat kuin koukussa. Onneksi olen havahtunut tähän ja tietoisesti korjaan myös maastossa välillä nyrkkejä pystyyn, kyynärpäitä koukkuun ja kädet harjan yläpuolelle.

Rentous. Asia johon olen viimeaikoina tosissani keskittynyt. Minulla on paha tapa jännittää selällä tai jos hevosella on kivulias ja pompottava harjoitusravi, vedän itseni helposti ns. sikiöasentoon, jolla yritän paeta selän tärähtelyä. Selän rentouttamista joutuu oikeasti ajattelemaan ja siihen pitää keskittyä.

Painopiste. Rentouden lisäksi olen lähiaikoina ollut tarkkana painopisteen kanssa. Painopiste menee maastolaukkojen aikana helposti liian eteen kevyessä istunnassa, jolloin hevosen on vaikea pyrkiä eteenpäin ja vauhti tyssää siihen. Eilen kun nelistettiin metsätiellä. Keskityin pysymään suorassa, ehkä jopa hieman takakenossa antaen ohjaa ja pysyen rentona. Selkä oli rento, jalat oli rennot ja ikäänkuin leijuin liikkeen mukana. Se tuntui oikein miellyttävältä. Ja Iitukin jaksoi laukata pitkän pätkän hurjaa kyytiä kun en haitannut menoa,

Etukeno oli puolitoista vuotta sitten ongelmana esteillä. Simoa ei kiinnostanut esteet ja itse olin liiankin innokkaana etukenossa, häiriten Simon hyppyä. Olin hypännyt viimeksi 13 vuotiaana vähän isompaa estettä kuin mitä Simon kanssa mentiin, joten se suotakoon anteeksi. Nykyään aivot raksuttaa "suorista hevonen, istu itse suorassa"ennen estettä.

Jo ylläolevien epäkohtienkin vuoksi on pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja päästä irtotunnille. Mielellään jollain muulla kuin vuoniksella niin tulee vähän vaihtelua. Pirkkalaan avataan ratsastuskoulu lentokentän toiselle puolelle. Täytynee käydä siellä tutustumassa :)

Kevennys menossa keskittyneenä

Ne varpaat!