Irtojuoksutusta ympyrällä + Iitun kuulumiset

Eilen kävi ihan uskomaton juttu! Minun oli tarkoitus ratsastella Simon kanssa edes takas tiellä ja harjoitella taas kotiinpäin kääntymistä. Tavoitteena on saada Simosta yhtä rento käännyttäessä kotiinpäin kuin kesällä. Syksyn mittaan kun Simo alkoi harrastamaan sitä että käännyttäessä kotiinpäin loikkasi sivulle, pukitti ja ryntäsi laukkaan. Onneksi ei enää tee sitä, mutta on selkeästi jännittynyt käännöksissä ja ne pitää tehdä oikein varovasti ja tarkasti, ettei saa kipinää rynnätä paluusuuntaan. Noh juuri kun olin eilen sulkemassa pihaton ovea, astui Simo hokkikengällä suoraan jalkapöydälle. Eikä minulla tietenkään ollut turvakenkiä vaan lämpimät talvikengät. Jonkin aika siinä puuskutin ja lähdin konkkamaan taluttaen Simoa samalla porttia kohti. Testasin heti varpaani että eihän mitään murtunut. Kaikki liikkui huh, eli tulee vain kunnon mustelma.

Nousin Simon selkään ja kiersin pellon käynnissä. Simo meni rennosti. Koska jalustimelle ei saanut yhtään painoa, en voinut ravata. Siispä tulin alas ja mentiin pellolle. Tarkoitus oli irtijuoksuttaa Simoa. Laitoin ohjat jalustimien taakse ja jalustimet ylös. Simopa käveli vaan perässä. Seurasi minua minne ikinä meninkään ja myös kun vaihdoin suuntaa.

Pyysin Simoa odottamaan paikallaan kun menin vähän matkan päähän keskemmälle ja maiskutin kun ajattelin että Simo saisi vapaasti nyt painaa kaikki ylimääräiset energiat pois. Vielä mitä. Kaveri jäi kiertämään kehää ympärilläni. Simo ei siis ollut millään tavalla kiinni ja se olisi koska tahansa voinut painaa täyttä laukka pellon toiseen päähän, sillä tilaa riitti. Ajattelin että nyt kun se siinä ympyrällä menee niin kokeilempa pyytää ravia. Pari maiskausta ja pyyntö "Ra-Vi" ja Simo lähti ravaamaan päätään viskoen tosin. Muutaman kierroksen jälkeen ajattelin että hidastaisiko ja pyysin "JAaaa KÄäyyntii.." Simo hidasti käyntiin. Ajattelin kokeilla vieläkin pidemmälle ja pyysin "JAaaa SEeeis.." Simo pysähtyi. Olin ällikällä lyöty. Sitten tajusin kaivaa puhelimen taskusta ja videoida tämän ennen kuulumattoman tilanteen. Siitä pätkä tässä;

En voi sanoin kuvailla sitä fiilistä kun Simo ilman mitään ylimääräistä ärsykettä vapaaehtoisesti teki mitä pyysin. Ja tämä on siis se sama kaveri jota ei vuosi sitten saanut juoksutettua edes liinassa kun pukitti tai käänsi etuosansa keskelle välttyen siten työn teosta. Jonkin aikaa tehtiin tätä ja sitten tokaisin "mennään" ja lähdin kävelemään porttia kohti. Simo seurasi perässä. Portilla sanoin "odota" Simo odotti paikallaan kun avasin portin. Tarhassa Simo kääntyi takaisin porttia kohti odottamaan kun suljin portin. Kun totesin että mennään, Simo lähti kävelemään vierelläni pihatosta sisään, odotti kun avasin tallin oven ja meni seisomaan puomille. Rakkaus Simoa kohtaan tuona hetkenä oli suunnaton. Riisuin Simolta varusteet, annoin kivennäset ja harjailin jonkin aikaa. Kun olin harjannut, otin Simolta riimun pois päästä ja maiskutin lähtemisen merkiksi, jolloin Simo kääntyi ja meni pihattoon.

Tänään kävin ratsastamassa Iitulla Vahannan maneesilla. Toiviaisen Ida piti minulle tunnin. Hyvä kun nousin Iitun selkään, en pitänyt lainkaan ohjista. Ida ihmetteli että meinaatko nousta selkään ilman että otat ohjista. Totesin että oho, en ajatellut koko asiaa kun Simo odottaa paikallaan niin kauan kun nousen selkään. Otin ohjat ja aloitettiin käynnit. Muutaman kierroksen jälkeen aloin tehdä kulmia ja väistättää pohkeenväistöä uralle. Iitu meni nätisti. Sitten piti nostaa pitkällä suoralla ravi. Painoin pohkeet kylkiin ja wroom! Iitu lähti täyttä laukkaa hurjaa kyytiä eteenpäin. Ida huusi että pysäytä, pysäytä!  Heti pitää pysäyttää! Ja sain vasta puolen kierroksen jälkeen kiinni. Iitu oli oppinut niin herkäksi ja pieniin apuihin että kun painoin "Simo pohkeet" kylkiin niin lähdettiin jo lujaa eteenpäin. Annoin hetken laukata kun ajattelin että koska itse pyysin väärin en voi rangaista Iitua heti vetämällä ohjista koska tavallaan se teki mitä pyydettiin ja olisi hämmentynyt jos pyydän yhtä ja samalla toista. Selitin Idalle ja hän ymmärsi ja sanoi että pikkupätkässä ei mitään pahaa ole, mutta täytyy tehdä hallitusti eikä rymistellä puolta kierrosta :D

Noh tuon alkuryntäyksen jälkeen olin varovaisempi ja keskityin tosissani pitämään pohkeet edempänä ja irti kyljistä. Sitten alkoikin jo sujua ja tehtiin ravissa pääty-ympyröitä. Laukan nostot sujui ihan hyvin, tosin vasempaan kierrokseen olisi pitänyt minulta tulla napakampi nosto, nyt valui liian pitkään harjoitusravissa.  Laukka itsessään oli miellyttävää ja annoin jalkojen roikkua rentoina ja lantion mukautua liikkeeseen. Oikeaan kierrokseen tuli nappi nosto. Laukan jälkeen jäähdyteltiin käynnissä ja lopeteltiin kun Iitulla oli hyvä mieli. Iitui sai loimen päällensä ja pääsi tarhaan kuivumaan.

Enää kolme päivää niin Iitu palaa kotiin <3

ps. harjailin eilen Simoa ja puolet Simosta jäi lattialle..