Hyviä tuulia

Eilen Maiju tuli taas ratsastamaan Simoa ja käytiin metsässä tukkitiellä lenkillä. Otin Maijan mukaan ja taluttelin sitä Simon perässä. Maija kun on möllöttänyt koko ajan tarhassa ja pihatossa niin ajattelin että virkistää varmasti päästä metsään ja nätisti Maija kipittikin mukana.

Peurojen ruokintapaikkakaan ei jännitänyt ollenkaan, eivät edes huomanneet sitä. Simo sai välillä ravailla edeltä ja käveltiin Maijan kanssa perässä. Simo puski iloisen näköisenä eteenpäin. Kääntöpaikalla Maiju joutui tekemään kolme ympyrää Simolle, ennen kuin voi antaa Simon kääntyä takaisin päin, minua ja Maijaa kohti. Simo steppasi ja tanssi sivuttain, meni jonkin sortin väistöä astuen ristiin ympyrällä. Kun Simo kolmannen kierroksen jälkeen oli rennompi, käänsi Maiju silloin Simon takaisin. Simo ja Maiju ravasivat edeltä ja nostivat myös laukan paksussa hangessa. Jostain syystä Simo heitti pukin kesken laukan. Yleensä kun laukkaa nostaa, saattaa Simo pukittaa alussa, mutta nyt olivat jo jonkin matkaa laukanneet kun pukki tuli. Ilmeisesti oli ilopukki ja Simo olisi halunnut jatkaa pidempääkin laukkaa. Laukkapätkän jälkeen Simo oli todella kuuma ja meni piaffea paikallaan, joten mentiin Maijan kanssa edelle. Maijan kanssa köpöteltiin kaikessa rauhassa edellä ja Simokin rentoutui ja löntysti perässä. Oli oikein kiva lenkki :)















Tänään käytiin pitkästä aikaa kärryttelemässä Simon kanssa. Maiju istui kärryillä ja ohjasi, minä kävelin vierellä alussa siltä varalta jos tuleekin jännät paikat. Tänään oli todella kova tuuli ja hevosilla on tapana olla hermostuineita tuulella. Simo oli kuitenkin todella iloinen ja rento ja selvästi nautti kärryttelystä. Käytiin myös kääntymässä Tanilan risteyksessä ja se käännös piti tehdä harkiten, että Simo ei ryntää täyttä laukkaa kärryjen kanssa takaisin. Käännys saatiin hyvin onnistumaan ja nousin itsekin kyytiin. Simo jatkoi reipasta, hyvän tuulista menoaan. Kunnes erä auto hurautti kapealla hiekkatiellä hirmuista vauhtia ohi. Minä en kuullut auton lähetymistä eikä Maijukaan. Simokaan ei huomannut ennen kuin auto ajoi vauhdilla kohdalla, jolloin Simo pelästyi, hyppäsi eteenpäin ja nosti laukan. Auto ei hiljentänyt vaikka näki hevosen pelästyvän vaan painoi entistä kovemmin karkuun. Saatiin Simo pyrähdyksen jälkeen onneksi kiinni. Loput matkasta sujui taas rauhallisesti ja iloisesti. Hauskaa miten Simo tykkää kärryajeluista :) Täytyy taas lisätä viikottainen kärryttely ohjelmistoon :) 







Kommentit

  1. Onko noi kärryt tolle hevoselle oikeasti noin pienet?! Kyljet osuu kiinni molemmin puolin? Ei mikään ihme, että hevosella menee hermo. Sun kannattas käydä jollain ravitallilla kattomassa miten kärryn aisojen ja kylkien väliin pitää jäädä tilaa.

    VastaaPoista
  2. Hei Anonyymi!

    Nämä on valjakkokärryt ja valjaat, ei ravikärryt. Valjakkokärryt on täysin eri asia. Maha osuu aisoihin niin kauan kun hevonen on lihava, siinähän sitä laihtuu kun köpöttelee.

    VastaaPoista
  3. Koska Valjakkokärryt ja ravikärryt aiheuttaa ihmetystä, niin tässä on vuonohevonen molempien edessä;

    Tässä on ravikärryt (lainasin Wiikinkiponit -blogin Anskun kuvaa Masasta ravikärryjen edessä, hope you don't mind ;) )

    http://4.bp.blogspot.com/-Vt8AbmeRHkg/VNk0SSUE-0I/AAAAAAAAFNA/030aEvfKngI/s1600/IMG_3364.JPG


    Tässä on valjakkokärryt (lainasin Rouskutellen -blogin Marjon kuvaa vuonohevosesta valjakkokärryjen edessä, olisiko Lotta kuvassa? En tiedä kun löytyi goolen kuvahausta googlettamalla "vuonohevonen & valjakko"...)

    http://1.bp.blogspot.com/-4VfkYHTkSqY/UqTfbx-CZwI/AAAAAAAAJxM/eO2Sry5jysI/s1600/tavoite6.jpg

    Kuten kuvista huomaa, on ravikärryjen aisat selvästi leveämmät, joka mahdollistaa ravurin vauhdikkaan liikkeen paremmin. Valjakkokärryissä on aisat kapeammalla, kuten kuvasta näkyy. Tosin myös vuonohevosia löytyy erilaisia, osalla on isompi maha ja toiset ovat enemmän sellaista hoikempaa sporttimallia...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit