26.12.2013
Paljon on tapahtunut kun viimeksi kirjoitin. Simolla on nykyään kengät ja tilsakumit, jotka laitettiin sillon kun vielä oli lunta... Ollaan maastoiltu Simon kanssa ahkerasti ja hyvin on mennyt. Pikku ilopukkeja on maastossa tullut ja päänheiluttelua, mut ei mitään sen vakavampaa. On ollut oikein rentoa maastoilla, sillä Simo on niin varma ja se etsii itse helpoiten kuljettavan reitin, eikä kulje mutaista ja liukasta polkua. Ohjat saa olla oikein pitkänä eikä oikeastaan muuta tarvitse kuin istua selässä.
Anu on alkanut ratsastaa Simolla keskiviikkosin, koska en itse pääse silloin tallille. Simo on kuulemma käyttäytynyt kentällä hienosti. Avoja, peruutuksia, ravia ja käyntiä ovat kuulemma menneet. Itse olen ollut aina maastossa kun on vaan ollut valoisaa, se kasvattaa Simon kuntoa parhaiten. Ollaan kiivetty mäkiä ylös ja alas ja Simo on ollut aivan hiessä parin tunnin maastoreissujen jälkeen.
Maastakäsin työskentelyä ei suinkaan ole unohdettu, sitä tehdään joka viikko ja oikeastaan joka päivä kun olen Simon kanssa tekemisissä. Olemme ehtineet kokeilla tässä välissä mm. ohjasajoa, josta Simo oli oikein innoissaan. Ohjasajoharjoituksia täytyykin jatkaa, josko Simolle saataisiin kärryt perään :) Simoa on yritetty totuttaa Kanan kanssa, jotta ne saataisiin tarhaan. ne ovat olleet vierekkäisissä tarhoissa ja kentällä vapaana, jolloin molemmilla on tilaa tarvittaessa perääntyä.
Kuherruskuukausi on nyt ohi. Simo käyttäytyi tänään
kuin enkeli. Seisoi nätisti karsinassa kun harjasin sitä, eikä tökkinyt
päällä ja kentällä köpöteltiin nätisti ennen kun lähettiin maastoon...
kunnes tallin omistaja tuli orin kanssa paikalle ( lähtivät myös Tapanin päivän maastoon). Ori tuli ihan Simon taakse
ja Simo alko kiljua ja potkia oria. Se ei ole koskaan potkinut tai
purrut ketään hevosta, mutta ori oli sille liikaa. Lähdettiin maastoon ori
edellä, Kana sen perässä ja Simo viimeisenä. Mentiin vilkasliikenteisen autotien
yli ja sen sen maantien talutin varmuuden vuoks kun ei tiedä vielä
miten toi suhtautuu vauhdikkaisiin autoihin. Ihan hyvin meni. Ravattiin
metsätiellä mäet ja tasasellakin. Menomatka sujui muutenkin rauhassa,
paitsi ori kulkee niin hitaasti että Simo oli koko ajan melkein Kanan
rinnalla.
Käännyttiin yhdessä risteyksessä takas ja porukan vetäjä sanoi että voin kokeilla Simon kanssa kulkea ekana kun se kävelee niin vauhdikkaasti. Hetken aikaa Simo kävelikin hyvin mut kun Kana otti pari raviaskelta takana singahti Simo eteenpäin pikkupukeilla. Pysyin selässä. Sit kokeiltiin että Kana menee eka sit Simo ja vikana ori. Simo ei yhtään tykännyt että ori on takana. Annoin sille oikein löysää ohjaa että rentoutuis. Sit mentiin semmosta tosi mutasta kohtaa, josta Kana hermostu ja WHUM! Simo heitti ihan jättimäisen pukin pitkillä ohjilla varottamatta ja tipuin suoraan isoon kuralätäkköön ja kastuin alkkareita myöten. Tallin pitäjä näki kaiken kun se oli takana ja totes että oli kyllä melkonen pukki! Simo jäi viereeen seisoon ja tuijottaan kun nousin lätäköstä.
Noh, vaihdettiin taas järjestys alkuperäseen kokoonpanoon ja Simo oli ihan mahdoton paluumatkalla. Se ryntäili yhtäkkiä ja sain oikein tosissaan suuttua sille. Ihan ok se meni ja mentiin sit taas autotien yli ja talutin tien. Oltiin tallin lähellä mettäpolulla ja siinä on semmonen tosi liukas kallio, jossa Kana liukastu menomatkalla. Simo jäi kakalle, jollon jäätiin jälkeen ja se hyppäs valtavalla loikalla mäen päälle ja veti kunnon pukkisarjan. Tällä kertaa pysyin selässä kun olin varautunut, nojasin vaan taakse, kiskoin sen päätä ylös ja ajoin eteenpäin. Simo heitti vielä parit pukit mettäpolun aikana.
Sit oli jo kenttä näkyvissä ja päästin ohjat ihan löysiks ja ajattelin tulla pois selästä. Kun päästiin mettästä kentälle, Simo suhahtikin whoom! taas ja hirveetä pukittelua, kolme pukkia pysyin selässä, mutta neljännellä pukilla Simo otti sivuloikan ja tömähdin kyljelleni kentälle. Nousin satulaan ja pistin Simon töihin. Ravattiin oikein kunnolla voltteja ja jos Simo meinas ruveta himmaileen pistin sen töihin kun se oli ollut tuhma. Mentiin viel toiseenkin kierrokseen ravia ja voltteja ennen kun lopetin.
Koskaan ennen se ei ole noin pukitellut. Mutta! Simo oli ilman minkäänlaista aktiviteettia joulunpäivät ma,ti,ke, joten virtaa löytyi. Onkin äärimmäisen tärkeetä yrittää liikuttaa sitä jotenkin melkein joka päivä. Laitettiin ne nyt Kanan kanssa samaan tarhaan, niin ne saa purettua energiaa siellä. Tässä vielä kuva kaveruksista syömässä samasta paalista :)
Paljon on tapahtunut kun viimeksi kirjoitin. Simolla on nykyään kengät ja tilsakumit, jotka laitettiin sillon kun vielä oli lunta... Ollaan maastoiltu Simon kanssa ahkerasti ja hyvin on mennyt. Pikku ilopukkeja on maastossa tullut ja päänheiluttelua, mut ei mitään sen vakavampaa. On ollut oikein rentoa maastoilla, sillä Simo on niin varma ja se etsii itse helpoiten kuljettavan reitin, eikä kulje mutaista ja liukasta polkua. Ohjat saa olla oikein pitkänä eikä oikeastaan muuta tarvitse kuin istua selässä.
Anu on alkanut ratsastaa Simolla keskiviikkosin, koska en itse pääse silloin tallille. Simo on kuulemma käyttäytynyt kentällä hienosti. Avoja, peruutuksia, ravia ja käyntiä ovat kuulemma menneet. Itse olen ollut aina maastossa kun on vaan ollut valoisaa, se kasvattaa Simon kuntoa parhaiten. Ollaan kiivetty mäkiä ylös ja alas ja Simo on ollut aivan hiessä parin tunnin maastoreissujen jälkeen.
Käännyttiin yhdessä risteyksessä takas ja porukan vetäjä sanoi että voin kokeilla Simon kanssa kulkea ekana kun se kävelee niin vauhdikkaasti. Hetken aikaa Simo kävelikin hyvin mut kun Kana otti pari raviaskelta takana singahti Simo eteenpäin pikkupukeilla. Pysyin selässä. Sit kokeiltiin että Kana menee eka sit Simo ja vikana ori. Simo ei yhtään tykännyt että ori on takana. Annoin sille oikein löysää ohjaa että rentoutuis. Sit mentiin semmosta tosi mutasta kohtaa, josta Kana hermostu ja WHUM! Simo heitti ihan jättimäisen pukin pitkillä ohjilla varottamatta ja tipuin suoraan isoon kuralätäkköön ja kastuin alkkareita myöten. Tallin pitäjä näki kaiken kun se oli takana ja totes että oli kyllä melkonen pukki! Simo jäi viereeen seisoon ja tuijottaan kun nousin lätäköstä.
Noh, vaihdettiin taas järjestys alkuperäseen kokoonpanoon ja Simo oli ihan mahdoton paluumatkalla. Se ryntäili yhtäkkiä ja sain oikein tosissaan suuttua sille. Ihan ok se meni ja mentiin sit taas autotien yli ja talutin tien. Oltiin tallin lähellä mettäpolulla ja siinä on semmonen tosi liukas kallio, jossa Kana liukastu menomatkalla. Simo jäi kakalle, jollon jäätiin jälkeen ja se hyppäs valtavalla loikalla mäen päälle ja veti kunnon pukkisarjan. Tällä kertaa pysyin selässä kun olin varautunut, nojasin vaan taakse, kiskoin sen päätä ylös ja ajoin eteenpäin. Simo heitti vielä parit pukit mettäpolun aikana.
Sit oli jo kenttä näkyvissä ja päästin ohjat ihan löysiks ja ajattelin tulla pois selästä. Kun päästiin mettästä kentälle, Simo suhahtikin whoom! taas ja hirveetä pukittelua, kolme pukkia pysyin selässä, mutta neljännellä pukilla Simo otti sivuloikan ja tömähdin kyljelleni kentälle. Nousin satulaan ja pistin Simon töihin. Ravattiin oikein kunnolla voltteja ja jos Simo meinas ruveta himmaileen pistin sen töihin kun se oli ollut tuhma. Mentiin viel toiseenkin kierrokseen ravia ja voltteja ennen kun lopetin.
Koskaan ennen se ei ole noin pukitellut. Mutta! Simo oli ilman minkäänlaista aktiviteettia joulunpäivät ma,ti,ke, joten virtaa löytyi. Onkin äärimmäisen tärkeetä yrittää liikuttaa sitä jotenkin melkein joka päivä. Laitettiin ne nyt Kanan kanssa samaan tarhaan, niin ne saa purettua energiaa siellä. Tässä vielä kuva kaveruksista syömässä samasta paalista :)
Kommentit
Lähetä kommentti