Hevosihmisten mustavalkoisuus

Tämä teksti poiki ideansa Suomen Vuonohevoset -facebook ryhmässä käydystä keskustelusta. Mielestäni ei ole herkullisempaa aihetta kuin hevosihmisten mustavalkoisuus/ehdottomuus kaikenlaisissa asioissa. Oikein mahanpohjassa kutkuttaa, kun joku avaa sanaisen arkkunsa siitä, kuinka on vain yksi oikea tapa toimia hevosten kanssa ja se on tietenkin jokaisen oma tapa -muut ovat poikkeuksetta väärässä.

Keskustelu sai alkunsa siitä, kun yksi jäsen kyseli, kuinka nuoria joutuu kengittämään (aloittajalla siis 1 & 2 -vuotiaat nuoret pihatossa, jonka tarhassa liukasta) Tässä pohdittiin, että kumpi on parempi vaihtoehto, liukasteleva poni vai kengät varsalle. Keskusteluun kommentoitiin, että jollakin on kaikki hevoset ilman kenkiä ja tarhasta on osa hiekoitettu, jotta pääsee kulkemaan. Yksi kommentoi, että alle vuoden ikäinen kengitetty, ja muutkin hevoset, jotta välttyy revähdyksiltä ja jännevammoilta. Osa oli kengittänyt varsoja ja nuoria ja osa ei. 

Iitu kirmailee kengättäkin tarhassa


Itse kommentoin Helgasta, että siinähän oppii kun liukastelee alkuun ennen kuin hoksaa parhaat kulkureitit. Helga tosiaan ensimmäisillä liukkailla meni suoraan jäiseen ylämäkeen, muksahti ensin polvilleen ja sitten kyljelleen. Samalla oppi, että jäistä mäkeä ei kannata yrittää kiivetä liukkaimmasta paikasta, vaan kiertää samoja reittejä reunoilta kuin vanhemmatkin hevoset. Ei varsa voi tietää asioista ennen kuin oppii tekemällä.  Iitu taas ei ole koskaan ollut kengässä (koska 9 kaviot) ja hienosti osaa löytää reitin jäätiköllä. Tästähän se myrsky repesi ja tuli itkuhymiötä, vihahymiötä ja alettiin kärjistämään toden teolla, kuinka voi olla vain joko kengättä tai kengässä.  

Saa nähdä, miten Helga selviää kesään asti ilman kenkiä...


En ymmärrä sellaista. Simolla on kengät, koska se on vanha ja menee helposti jumiin, mikä ilmenee ratsastaessa esimerkiksi pukittelemisella. Lisäksi en itse jaksanut enää äheltää syväkyykyssä hokillisia bootseja sille jalkaan. Iitulla on kovat ja vahvat kaviot ja lisäksi Iitu osaa hienosti valita itse reitin niin, että ei kulje suoraan sieltä peilijäältä. Poislukien tietty liikutus, jolloin jalassa on hokilliset bootsit liukkailla teillä. Helga taas on alle yksivuotias, joten oppii kokoajan. Tuntuisi jokseenkin hullulta kengittää niin nuorta varsaa ja olen siitä myös kengittäjän kanssa keskustellut, joka ei ole kuullut, että alle yksivuotiaita kengitettäisiin, juuri siksi kun kehittyvät vielä niin vauhdilla, tasapaino ja ymmärrys kehittyy erilaisilla pohjilla.

Mielestäni asioista ei kannata liikoja stressailla. Ei ole mitään yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa toimia, kokeilemalla ja vaihtelemalla löytyy itselle toimivin tapa.

Sama älyttömyys koskee mielestäni myös loimitusta. Yleinen mielipide tuntuu olevan, että joko on loimi tai ei. Miksi ei voi loimittaa tarpeen mukaan? Välillä pidetään loimea, esimerkiksi kuivatukseen, sateella tai oikein kovilla pakkasilla. Toisilla taas ei ole koskaan loimea, koska eivät tarvitse. Joillakin on aina loimi päällä kelissä kuin kelissä. Jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee. Näitä aiheita on varmasti paljon enemmänkin, esimerkiksi kuolaimetta vs. kuolaimilla, ruokinta, klippaus, liikutus jne.

Oletko itse törmännyt samantyyppiseen mustavalkoiseen ajatusmaailmaan hevospiireissä?

Kommentit

  1. Voi näitä esimerkkejä on vaikka kuinka paljon! Ymmärrän toisaalta hyvin, että ei keskustelufoorumi ole rakentavaa väittelyä varten (toivoisin että olisi) vaan omien mielipiteiden kertomista varten ja varsinkin hevosväellä mielipiteet perustuvat enimmäkseen mutuun. Joskus on joku guru sanonut että varsoja ei koskaan kengitetä, joten sillä mennään hautaan asti kyseenalaistamatta mielipidettä mitenkään. Ja joku ihmeellinen pätemisen tarve alkaa jo alkeiskurssilta. Juuri oli keskustelua hevosten taluttamisesta. Suurin osa on sitä mieltä että hevonen on aina vierellä, eli itse kävellään hevosen pään tai lapojen kohdalla. Itse taas talutan ainakin kaikki tutut hevoset takanani, vieraammatkin hetken harjoittelun jälkeen.

    Kun laitatin Muulille kengät talveksi, odotin vahvoja mielipiteitä blogiini ja Instagramiin. En saanut yksiäkään! Ehkä sain sitten perusteltua tämän valinnan niin hyvin, että se meni jakeluun. Blogimaailmassa tuntuu pääsevän helpolla, kun perustelee valintansa hyvin. Itse tiedän jo aiheet, jotka jakavat mielipiteitä.

    Jos muuten olisin jaksanut pelata nastabootsien kanssa, olisi Muuli tänä(kin) talvena liukastellut ihan vapaasti tarhassa. Olen kerran nähnyt kun se ilotteli ja kaatui kyljelleen (oppimatta mitään), mutta todennäköisesti se on vetänyt lipat muulloinkin kun kukaan ei ole nähnyt. Luonnonvalintaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka puolelta tuntuu satelevan niin paljon eriäviä mielipiteitä, että siinä menee pienen hevosihmiset pää aivan pyörälle, kun ei tiedä ketä uskoisi tai mitä tekisi 😅

      Poista
  2. Viikonlopun teemana täälläkin ollut hevosihmisten kykenemättömyys ns. normaaliin keskusteluun, koska se mitä pidän ajatusten pallotteluna ja normaalina keskusteluna on joillekin/monille joko arvostelua, vääräoppisuutta ja/tai kysyttiinkö tyhmän mielipidettä.

    On toki niitä iloisia poikkeamiakin :) Harmaan sävyt vaan tuppaa jäämään mustan ja valkoisen jalkoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, kuulostaa niin turulta. Onneksi meitä harmaan alueen ihmisiäkin löytyy, jotka ovat valmiita keskusteluun ja kokeilemaan :)

      Poista
  3. Ah, niin tuttua. Minäminäminä, ja vain minä tiedän. Entinen ponini oli kuolaimeton ja kengätön pihattoasuja, koska se toimi kuolaimetta erittäin hyvin käyttötarkoituksessaan (hyvän mielen maastomopo), kengättä koska se osasi katsoa mihin jalkansa laittaa ja kaviot olivat niin hyvät, että ensimmäiset kokeilemani bootsit istuivat ja pysyivät mukana. Ja pihatossa, koska se oli paitsi pölyalleginen, myös todella helppo poni -kuka vaan kävi kaveriksi, osasi mennä pihattoon suojaan jos sade alkoi kylmettää ja pärjäsi iän myötä pienillä lisäloimituksilla ja -ruokinnoilla. Se ei myöskään pitänyt loimea kuin tarpeeseen, eli 24/7 kesällä polttiaisten takia, koleassa syyssateessa ja pari viimeistä talvea myös kovalla pakkasella tai tuuli + pakkanen -kombopäivinä. Ponilla oli kuitenkin aiemmin päivittäisessä käytössä kuolaimet, jaloissaan rautakengät ja se asui vain viimeiset pari vuotta pihatossa. Nykyisen opetan kuolaimille sekä kuolaimettomille, se on kengättä jos se vaan sille tulevaisuudessakin sopii, ja pihatossa koska se sille selvästi sopii. Loimea ei ole toistaiseksi tarvinnut, mutta ne hankin vaikka telineeseen pölyttymään, onpahan sitten jos tarvii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin juuri! Ei ole yhtä oikeaa tapaa, vaan joskus täytyy osata vaihtaa lennosta :)

      Poista
  4. Hieman ohi aiheen, mutta onko tuo faceryhmä salainen? Olen koittanut vuonoheppa ryhmiä etsiä facessa, nyt kun pihassa yksi kyseisen rodun edustaja asustaa, mutta en ole löytänyt...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun sinultakin löytyy vuonis! :) Ei ole salainen ryhmä, kaikki rodusta kiinnostuneet saa liittyä! Ryhmä löytyy nimellä ”Vuonohevoset Suomessa”

      Poista
    2. Kiitos, en hoksannut kääntää hakusanoja noin päin! :D

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit