Hevosteni parhaimmat ja huonoimmat puolet

Sain pyynnön kirjoitella hevosten parhaimmista ja huonoimmista puolista. Tämä olikin yllättävän vaikea, sillä hyvät puolet saattaa olla huonoja puolia tietyissä tilanteissa ja toisinpäin.

Tässä listattuna hevosittain:

SIMO:

+ Seurallinen, reipas touhuilija

+ Hyvä eteenpäinpyrkimys, saa ennemmin ottaa yleensä kiinni kuin ajaa eteen

+ isokokoinen, sopii kokonsa puolesta monelle

+ monipuolinen, sujuu sekä ratsastus että ajaminen

+ rauhallinen hoitaessa

- Seurallinen ("Ei, en voi mennä yksin, mene sinä ihminen mieluummin edeltä. Apuaa! Jäin tarhaan yksin kun kaverit lähti lenkille, siispä hirnun taukoamatta niin kauan kunnes palaavat takaisin. Kirmaan myös ympäri tarhaa hädissäni ollessani yksin")

- opittu pukittelu (Kun heittää ihmisen alas, loppuu työnteko siihen)

- ihmisen jyrääminen (Simo kiskoo uusia tai arempia ihmisiä taluttaessa puskasta toiseen tai litistää hoitaessa seinää vasten)

- pohjaton ruokahalu (syö itsensä hengiltä jos siihen on mahdollisuus)

IITU:

+rauhallinen tilanteessa kuin tilanteessa (helppo käsitellä, voi mennä minne vain eikä hätkähdä)

+ monipuolinen (sujuu niin kouluratsastus, esteratsastus, maastoratsastus, kärryillä ajo) 

+ luottoratsu, annan yleensä vieraille maastoon ensimmäistä kertaa

- rauhallinen tilanteessa kuin tilanteessa (kisaradalla olisi kiva jos olisi edes vähän energiaa tai innostusta..)

- pienikokoinen (normaalin vuonohevosen kokoinen, mutta todella lyhyt runko ja kaula. Näyttää pieneltä saman säkäisen pitkärunkoisen vierellä.)

HELGA:

+ fiksu, nopea oppimaan

+ kaunis ja jalo tamman alku, pitkä otsatukka, vaalea väri, hyvä rakenne

+ upeat liikkeet irtona, ravissa jalka nousee korkealle

- fiksu, nopea oppimaan (osaa murtautua talliin ja sieltä rehuvarastoon herkuttelemaan..)

- ADHD, sählää, ei malta millään pysyä paikallaan

- röyhkeä, tulee vieraiden ihmisten iholle, ei kuitenkaan onneksi pure, mutta ei kyllä kunnioitakaan

Helgasta en osaa vielä  sanoa muuta kuin ulkonäöllisiä ja luonteeseen liittyviä piirteitä. Kootessani listaa huomasin, että Iitusta on vaikea keksiä mitään, koska se on se ihan kiva ja helppo hevonen. Iitu ei koskaan ole ollut oikein minun hevoseni, vaikka sen omistankin. Sen kanssa on ihan kiva puuhailla, mutta ei ole samanlaista kuin Simon kanssa. Simossa on haastetta ja huumoria ja se ei missään nimessä ole turta vaan aina jaksaa yllättää ja ihastuttaa. Helgassa on onneksi myös paljon Simomaisia piirteitä, mutta sitäkin enemmän Helga on hyvin paljon kuin emänsä Blenda. Jos Blendaa kuvailisi yhdellä sanalla niin raskas. Enkä  siis tarkoita rakennetta, Blendahan oli sellainen siro silakka, vaan luonne oli raskas. Sekään ei oikein hetkeäkään olisi malttanut olla paikallaan, kyllä se silloin keskittyi kun sillä oli tarpeeksi virikkeitä vapaa-ajalla, mutta miksikään tarhassa seisojaksi siitä ei ollut, vaan vaati ison liikkumisalan ja puuhaa pääkopalle. Energisyys on toisaalta hyvä piirre hevoselle ja nähtäväksi jää, mitä Helgasta kehittyy.

Blenda on niin kaunis tamma ja tekee upeita varsoja