Iitun kiimakiukku

//Päivitys: Kirjoitin tämän tekstin jo pari viikkoa sitten, mutta jäi julkaisematta//

Päivät pitenee, nyt näkee jo kuudelta viedä hevosille aamuheinät ilman otsalamppua. Myös päivän päätteeksi on tullut mukavasti lisää liikutusaikaa, kun valoisaa on jo seitsemään asti. Ihanaa! Kevään lähestymisen huomaa hevosten karvanlähdössä, laihtumisessa ja tammoilla alkaa olla kiiman merkkejä. Tai no lähinnä Iitulla. Iitu on ollut nyt muutaman päivän ihan mahdottoman kiukkuinen. Sitä ärsyttää kaikki ja yrittää komentaa muita. Blendalla taas ei ole huolen häivää ja se on jotenkin super rento verrattuna Iituun.


Lauantaina maneesilla Iitu oli kouluvalkussa. Senna meni Iitulla ja itse olin tällä kertaa vain katsomassa kun Simon uusi vuokraaja kokeili Simoa ekaa kertaa. Iitu oli alkuun tahmea, sitten juoksi alta ja jostain kumman syystä potki maneesin laitoja ja pukitti laukannoistoissa. Ihan ihme käytöstä! Yleensä Iitu on aika rento ja innokas ja yritteliäs, nyt oli yhtä sähläystä koko tunti. (vaikka saihan Iitusta upeita pätkiä muodossakin irti..)



Sunnuntaina kävin Iitun kanssa kärrylenkillä, joka meni pääosin oikein hyvin. Iitu on varmempi ja varmempi kärryjen edessä, eikä haittaa yhtään vaikka kärryt rämisee ja rymisee ja menee vesilätäköistä roiskuttaen vettä. Myös kiemurtelu alkaa vähentyä eikä tarvitsee koko ajan olla ohjaamassa suoraan tai antamassa piiskalla merkkejä. Iitu myös laukkaa kärryillä ihan kivasti. Eilen vaan ärsytti ihan suunnattomasti kun ei saanut mennä täysiä. Iitu sieltä heittikin protestipukkisarjan kärryjen edessä. Takajalat vaan viuhtoi silmieni edessä. Täytyy mäkivyötä vähän vielä lyhentää pepun päältä, niin ei pääse pukittamaan niin ylös jos alkaa ärsyttää. Pukkisarjan jälkeen jatkettiin normaalisti ravia ja otettiin rauhallista laukkaa mäkeä ylös. Loppumatkan kotiin menikin mukavan reippaissa merkeissä. Tosin totesin, että Nova -kuolain on aika kehno ajohommiin. Pidätteet toimivat aika hitaasti ja Iitu jossain vaiheessa vaan jyräsin eteenpäin. Myös ajaessa tykkään käyttää pääosin äänikomentoja "käynti", "ravi", "laukka", "prrrr", "seiiis", jotka toimivat sekä Simolla, että Iitulla pääosin hyvin. Jos näihin ei reagoi niin alan ottaa pieniä pidätteitä ohjalla koventaen niitä hiljalleen.


Olen tosi tyytyväinen Iitun edistyksestä ajohommissa. 3v Iitu pelkäsi mahdottomasti takaa tulevaa ääntä ja pötki pakoon minkä kintuistaan pääsi. Yritin myös joskus sitoa Iitun Simon rinnalle kärryjen viereen, mutta Iitu hyppäsi paniikissa aina Simon eteen eikä siitä mitään tullut. Noh Iitu oli sitten pitkään kärryjen perässä ja sitten siirryin ratsaille kulkien Simon vieressä ja edessä kun kärryt oli mukana jolloin tottui ääniin. Uskon, että silläkin on merkitystä, että Simo nauttii niin paljon kärrylenkeistä ja Iitukin on siinä todennut, että jos tuo tykkää tästä niin ei voi olla niin paha. Talvella totuteltiin kärryjen ääneen takana ja aisojen painoon kyljissä ja siitä se pikkuhiljaa lähti.



Tammojen kanssa jokainen päivä on erilainen kun hormoonit saa välillä herneen nenään, mutta toisaalta on se mielenkiintoista kun on tamma elämässä osallisena :)

Kommentit

Suositut tekstit