Pukittelun iloa

15.02.2014

Tänään vaihdoin Simolle uudet hokit kenkiin. Simo on käyttänyt kenkiä niin säästeliäästi, että minun ei tarvinnut vaihtaa kuin kolme hokkia. Leikkasin myös samalla harjaa. Koko harja pitäisi vetää ihan siiliksi, mutta siinä on urakkaa! Aloitin ratsastuksen kävelyttämällä Simoa liinassa, jolla tehtiin alku käynnit. Yhtäkkiä Simo ryntäsi hirmuisella pukilla laukkaan. Ajattelin, että ehkä sillä on virtaa. Otin liinan irti ja irtojuoksutin Simoa. Simo ei ensin juossut mutta kun aloin itse juosta, tuli Simo vierelle ravaamaan. Se oli hauskaa minä juoksin kenttää ympäri ja Simo ravasi vierellä. Yhdelle sivulle Simo pysähtyi ja jäi ihmettelemään metsään. Kipitin itse portille hakemaan raippaa ja vähentämään vaatetta. Aikansa katseltuaan metsään Simo hoksasi, että olis kadonnut ja tuli hirmuista pukkilaukkaa luokseni.

Nousin selkään ja teimme käynnissä avoja, peruutuksia ja pohkeenväistöä. Nostin myös ravin ja menimme kevyessä ravissa ympyröitä. Tein myös pari laukan nostoa, joka oli tosi jähmeään. Oivalsin, että Simin täytyy olla kunnolla hiessä, jotta se lämpenee ja laukka onnistuu.

Otto halusi kokeilla Simoa kentällä. Hän otti Simolla ravia ja laukkaa ja Simo tapansa mukaan testasi uutta ratsastajaa ja pukitti, mutta Otto piti pintansa ja työt jatkuivat. Muutaman kierroksen ne ravaili ja sitten vaihdoin satulan länkkäriin ja lähdin "täti -ryhmän" kanssa maastoon. Mentiin samaa lenkkiä kuin silloin kun menin yksin Simolla ja se lähti käsistä. Menohaluja löytyi taas ja Simo haki pienintäkin kimmoketta rynnätä vauhtiin. Ravasimme tietä pitkin ryhmässä ja sain Simon pysymään jonossa toisena. Myös metsäpolulla meno oli vauhdikasta, välillä tuli pikku ravipyrähdyksiä, mutta meno pysyi hallussa. Simo oli tämän päiväisen reenin jälkeen ihan hiessä ja saakin pitää huomenna ansaitun vapaapäivän.





Kommentit

Suositut tekstit