Kohtaamisia ja kiitolaukkaa
10.02.2013
Kiirettä on pitänyt, aikaa blogin kirjoittamiselta on vienyt muut kuviot. Simon kanssa on sujunut aika vauhdikkaasti. Tiistain koulutunnille en päässyt osallistumaan, mutta torstain istuntatunnille ja maasta käsin -tunnille osallistuttiin. Istuntatunnilla harjoiteltiin hevosen kääntämistä nostamalla ohjaa ylös ja hevosen kääntämistä ilman ohjia, eli kääntämällä lantiota ja jalkoja haluttuun suuntaan. Oli ihan hauskaa vaikka Simo otti tuttuun tapaansa singahduksen tunnilla. Heti kun tunnilla on useampia hevosia ja mennään pienemmässä tilassa, Simo on ihan mahdoton. Viimeksi kun meitä oli kolme tunnilla Simo meni kuin unelma. Luulen että se ei malta keskittyä silloin kun on paljon kavereita lähekkäin.
Maasta käsin tunnilla harjoiteltiin pelottavien asioiden kohtaamista. Kentälle tehtiin nuotio, joka savutti, lisäksi kentälle avattiin päivänvarjo ja sateenvarjo. Varjot olivat ensin kiinni ja niitä avattiin pikkuhiljaa. Simo ei ollut moksiskaan varjosta tai tulesta. Varjon sai jopa avata Simon pään päällä ja laittaa selkään. (myös aurinkovarjon) Muut hevoset hermostuivat kun varjo tuli niiden päälle, mutta Simo otti ihan lungisti.
Kävimme perjantaina Nesson kanssa pienen maastolenkin ja Simo kulki hienosti ja ripeästi ensimmäisenä. Kokeilimme kentällä myös laukan nostoja ja laukat nousivat molempiin suuntiin, tosin vähän jähmeästi. Olen tottunut painamaan laukkapohkeet, enkä potkaisemaan kantapäillä, mutta Simo vaati kantapäitä ja avut sai antaa todellä liioitellusti, jotta laukka nousi. Simo ei tykännyt yhtään laukkaamisesta eikä me päästykään kuin muutama askel, mutta pääasia että laukka nousi molempiin kierroksiin.
Lauantaina halusin lähteä Simon kanssa kaksin kokeilemaan pientä maastopätkää perjantain innostamana. Ilmoitin tallille että lähden kokeilemaan, jotta osaavat varautua jos Simo palaakin satula tyhjänä. Simo lähti rivakasti kävelemään, mutta jäi jumittamaan tallin kulmalle. Simo ei olisi millään halunnut mennä eteenpäin, ja alkoikin peruuttaa kun kannustin sitä eteenpäin. Pikkuhiljaa otettiin yksi askel, sitten toinen ja Simo menikin mäen vähän turhankin rivakasti alas. Sitten Simo jäi jumittamaan mäen alhaalla olevalle parkkipaikalle, josta pienen ihmettelyn jälkeen päästiin etenemään. Simo ravisteli hurjasti päätään ja pärskähteli, koska menohaluja löytyi. Sain antaa paljon puolipidätteitä, jotta sain Simon pysymään käynnissä. Ylämäessä annoin Simon hieman ravata ja se pysähtyi nätisti mäen päälle. Eikä sitten suostunutkaan millään kääntymään metsätielle, taas sain kannustaa vaikka kuinka että päästiin eteenpäin. Simo otti ensin yhden askeleen sitten toisen ja renoutduin kun lähdimme liikkeelle, mikä oli virhe. Simo ampaisi hirmuiseen kiitolaukkaan, eikä kuunnellut pidätteitä vaan laukkasi kaula pystyssä ja puhisi kovasti, laukka tuntui vain kiihtyvän ja kiihtyvän. Ohjan ravistuksestakaan ei ollut mitään hyötyä, koska Simo ei yhtään kuunnellut eikä huomannut mitä sen ympärillä tapahtui. Simo rynnisti tien päähän saakka, ja ajttelin että siihen pysähtyy, mutta Simo alkoikin kaartamaan tarkoituksenaan kääntyä ympäri ja palata takaisin samaa vauhtia. Sain Simon ohjattua metsään, jossa oli jyrkkä ylämäki toiveena että vauhti päättyisi umpimetsässä. Olin väärässä. Vauhti hiljeni, mutta edelleen laukattiin eikä kuunneltu apuja tai pidätteitä. Simo laukkasi niin että oksat hakkasivat naamaani ja lopulta kiskaisin kunnolla vain oikean puoleisesta ohjasta, jolloin Simo pysähtyi, mutta siinä rytäkässä ohja myös katkesi. Tulin alas selästä ja pujotin ohjan myös toisen kuolainrenkaan läpi. Lähdin taluttamaan Simoa metsäpolkua eteenpäin. En halunnut palata takaisin sinne mistä tultiin koska se olisi yllyttänyt Simoa vain lisää. Simo tallustikin ihan nöyränä perässäni pitkin polkua tallille asti. Ilmeisesti se joutui paniikkiin alussa kun tajusi olevansa yksin ja vastuussa kaikesta. Enää en lähde Simon kanssa kaksin maastoon.
Ajattelinkin ottaa uuden koulutus ohjelman käyttöön;
Ma vapaata
Ti koulutunti
Ke vapaata
To istuntatunti + maasta käsin tunti
Pe vapaata ( mahdollisuuksien mukaan tallille, jolloin jotain kentällä + valoisalla talutusta maastossa)
La maastoilua
Su maastoilua / koulua kentällä + talutusta maastossa
Uutena ohjelmaan tulee talutusharjoituksia maastossa. Laitan suitset päähän, liinan kiinni ja lähden taluttelemaan Simoa tietä pitkin ja metsään.
Simolla on vieläkin ihan liikaa vapaata ( 3 päivää viikossa!) Joten laitoin hakuilmoituksen hoitajasta. Simo tarvitsee napakan ratsastajan, joten on hankalaa löytää oikea hoitaja. Ehdokkaita on ollut, mutta vielä ei ole löytynyt sopivaa...
Kiirettä on pitänyt, aikaa blogin kirjoittamiselta on vienyt muut kuviot. Simon kanssa on sujunut aika vauhdikkaasti. Tiistain koulutunnille en päässyt osallistumaan, mutta torstain istuntatunnille ja maasta käsin -tunnille osallistuttiin. Istuntatunnilla harjoiteltiin hevosen kääntämistä nostamalla ohjaa ylös ja hevosen kääntämistä ilman ohjia, eli kääntämällä lantiota ja jalkoja haluttuun suuntaan. Oli ihan hauskaa vaikka Simo otti tuttuun tapaansa singahduksen tunnilla. Heti kun tunnilla on useampia hevosia ja mennään pienemmässä tilassa, Simo on ihan mahdoton. Viimeksi kun meitä oli kolme tunnilla Simo meni kuin unelma. Luulen että se ei malta keskittyä silloin kun on paljon kavereita lähekkäin.
Maasta käsin tunnilla harjoiteltiin pelottavien asioiden kohtaamista. Kentälle tehtiin nuotio, joka savutti, lisäksi kentälle avattiin päivänvarjo ja sateenvarjo. Varjot olivat ensin kiinni ja niitä avattiin pikkuhiljaa. Simo ei ollut moksiskaan varjosta tai tulesta. Varjon sai jopa avata Simon pään päällä ja laittaa selkään. (myös aurinkovarjon) Muut hevoset hermostuivat kun varjo tuli niiden päälle, mutta Simo otti ihan lungisti.
Kävimme perjantaina Nesson kanssa pienen maastolenkin ja Simo kulki hienosti ja ripeästi ensimmäisenä. Kokeilimme kentällä myös laukan nostoja ja laukat nousivat molempiin suuntiin, tosin vähän jähmeästi. Olen tottunut painamaan laukkapohkeet, enkä potkaisemaan kantapäillä, mutta Simo vaati kantapäitä ja avut sai antaa todellä liioitellusti, jotta laukka nousi. Simo ei tykännyt yhtään laukkaamisesta eikä me päästykään kuin muutama askel, mutta pääasia että laukka nousi molempiin kierroksiin.
Lauantaina halusin lähteä Simon kanssa kaksin kokeilemaan pientä maastopätkää perjantain innostamana. Ilmoitin tallille että lähden kokeilemaan, jotta osaavat varautua jos Simo palaakin satula tyhjänä. Simo lähti rivakasti kävelemään, mutta jäi jumittamaan tallin kulmalle. Simo ei olisi millään halunnut mennä eteenpäin, ja alkoikin peruuttaa kun kannustin sitä eteenpäin. Pikkuhiljaa otettiin yksi askel, sitten toinen ja Simo menikin mäen vähän turhankin rivakasti alas. Sitten Simo jäi jumittamaan mäen alhaalla olevalle parkkipaikalle, josta pienen ihmettelyn jälkeen päästiin etenemään. Simo ravisteli hurjasti päätään ja pärskähteli, koska menohaluja löytyi. Sain antaa paljon puolipidätteitä, jotta sain Simon pysymään käynnissä. Ylämäessä annoin Simon hieman ravata ja se pysähtyi nätisti mäen päälle. Eikä sitten suostunutkaan millään kääntymään metsätielle, taas sain kannustaa vaikka kuinka että päästiin eteenpäin. Simo otti ensin yhden askeleen sitten toisen ja renoutduin kun lähdimme liikkeelle, mikä oli virhe. Simo ampaisi hirmuiseen kiitolaukkaan, eikä kuunnellut pidätteitä vaan laukkasi kaula pystyssä ja puhisi kovasti, laukka tuntui vain kiihtyvän ja kiihtyvän. Ohjan ravistuksestakaan ei ollut mitään hyötyä, koska Simo ei yhtään kuunnellut eikä huomannut mitä sen ympärillä tapahtui. Simo rynnisti tien päähän saakka, ja ajttelin että siihen pysähtyy, mutta Simo alkoikin kaartamaan tarkoituksenaan kääntyä ympäri ja palata takaisin samaa vauhtia. Sain Simon ohjattua metsään, jossa oli jyrkkä ylämäki toiveena että vauhti päättyisi umpimetsässä. Olin väärässä. Vauhti hiljeni, mutta edelleen laukattiin eikä kuunneltu apuja tai pidätteitä. Simo laukkasi niin että oksat hakkasivat naamaani ja lopulta kiskaisin kunnolla vain oikean puoleisesta ohjasta, jolloin Simo pysähtyi, mutta siinä rytäkässä ohja myös katkesi. Tulin alas selästä ja pujotin ohjan myös toisen kuolainrenkaan läpi. Lähdin taluttamaan Simoa metsäpolkua eteenpäin. En halunnut palata takaisin sinne mistä tultiin koska se olisi yllyttänyt Simoa vain lisää. Simo tallustikin ihan nöyränä perässäni pitkin polkua tallille asti. Ilmeisesti se joutui paniikkiin alussa kun tajusi olevansa yksin ja vastuussa kaikesta. Enää en lähde Simon kanssa kaksin maastoon.
Ajattelinkin ottaa uuden koulutus ohjelman käyttöön;
Ma vapaata
Ti koulutunti
Ke vapaata
To istuntatunti + maasta käsin tunti
Pe vapaata ( mahdollisuuksien mukaan tallille, jolloin jotain kentällä + valoisalla talutusta maastossa)
La maastoilua
Su maastoilua / koulua kentällä + talutusta maastossa
Uutena ohjelmaan tulee talutusharjoituksia maastossa. Laitan suitset päähän, liinan kiinni ja lähden taluttelemaan Simoa tietä pitkin ja metsään.
Simolla on vieläkin ihan liikaa vapaata ( 3 päivää viikossa!) Joten laitoin hakuilmoituksen hoitajasta. Simo tarvitsee napakan ratsastajan, joten on hankalaa löytää oikea hoitaja. Ehdokkaita on ollut, mutta vielä ei ole löytynyt sopivaa...
Kommentit
Lähetä kommentti