24.11.2013

Tänään menin aamusta tallille katsomaan, miten Simon ensimmäinen yö on sujunut. Kuulemma Simo oli viettänyt yöllä aikaa sisällä ja ei tullut toimeen seinänaapurin kanssa, joten laitoja oli potkittu. Aamulla Simo oli omassa tarhassaan ja nuuhki viereisessä tarhassa olevaa shettisoria, joka ei ollenkaan tuntunut tykkäävän tulokkaan tutustumisyrityksistä. Otin riimun ja narun mukaan ja menin hakemaan Simoa tarhasta. Simo antoi nätisti kiinni eikä yrittänyt karkuun, mutta kun pääsimme portista ulos alkoi ryntäily ja pyöriminen. Riimu ja naru olikin yhtä tyhjän kanssa ja sainkin tallinomistajalta (joka ystävällisesti tuli auttamaan minua) vinkin, että kannattaa kokeilla ketjua, koska silloin hevonen ei voi vetää samalla tavalla. Kun Simo rauhoittui, vietiin sen talliin, jossa se alkoi heti hirnua kovaan ääneen.

Tallin muut asukkaat eivät olleet moksiskaan oudosta hirnujasta. Simo pyöri ja ryntäili ympäriinsä karsinassaan, pärski ja hirnui. Vein Simolle heinää, jotta se rauhoittuisi, mutta pyöriminen jatkui. Sidoin hevosen kiinni, jotta sen saisi harjattua, mutta silloin alkoi kiilaaminen. Hevonen ei ikäänkuin noteerannut ollenkaan, että ihminen on vieressä ja yritti kiilata ja litistää. Sain jälleen kerran arvokkaita neuvoja ja otin raipan toisen pään käyttöön. Kun Simo alkoin kiilata, tökkäsin raipan toisella päällä kylkeen ja hellitin heti kun hevonen pysähtyi. Sitten harjailin normaalisti ja taas kun hevonen alkoi kiilata, tökkäsin lapaan ja kiilaus loppui. Simo lopetti pyörimisen ja hieman rauhoittui, jolloin harjauskin onnistui. Välillä piti kuitenkin hirnahdella. Jatkoimme tätä paikan näyttämistä melko pitkään, mutta kaviot Simo antoi ottaa nätisti. (Nosti jopa takajalkaa valmiiksi). Koska kaviot ovat hieman huonossa kunnossa, laitoin niihin kaviorasvaa ja annoin Simon nuuhkaista outoa mönjää. Ilmeisesti Simo olisi halunnut maistaa kaviorasvaa, koska tuntui olevan kovasti ihmeissään.

Kun sain hoitotoimenpiteet tehtyä, hain suitset ja juoksutusliinan. Simo otti nätisti kuolaimet suuhun, mutta heilutteli kärsimättömänä päätään kun kiristin remmejä. Laitoin deltan ja liinan kiinni, otin raipan käteen ja lähdin ulos. Pysähdyimme tarkoituksella tallin ovella, sillä Simolla on tapana ryntäillä.  Pääsimme suht rauhallisesti ovesta ulos ja lähdimme kohti kenttää. Matkalla piti ihmetellä lajitovereita ja kävely meinasi mennä vallan ihmettelyksi, mutta pysäytin välillä ja muistutin kuka määrää. Menimme kentälle harjoittelemaan talutusta ja pysähdyksiä. Sain jälleen arvokkaita neuvoja hevosen käsittelyyn. Simo yritti rynnätä edelle kun sitä talutti, mutta kun viuhtoi raipalla ilmaa nenän edessä, osasi se pysyä takana.

Harjoittelimme pysäytyksiä ensin niin, että talutin ensin vasemmalta puolen ja äänikomennoilla nykäisin hieman narusta ja pysähdyttiin. Simo kuitenkin yritti hangata päätään ja vaistomaisesti hain tasapainoa hevosen hinkatessa päätään ottamalla askeleen taakse, mikä olin heti virhe, koska hevonen pääsi pomottamaan minua. Nyt harjoiteltiin sitä, kun Simo yrittää hangata päätään tai muuten vaan tuuppia astun heti vastaan ja heilutan käsiä, narua tai jotain niin että se on hevonen, joka joutuu ottamaan askeleen taaksepäin, enkä minä. Taas jatkettiin talutusta ja laskevalla äänikomennolla "JAAaa seis." Hevonen pysähtyi. Simo oppi, jopa olemaan paikalla ilman narun painetta, eikä enää joutunut kiskaisemaan narusta kun pysähdyttiin. Sitten kokeiltiin samaa siten, että talutin oikealta puolelta. Taas alkoi kaikki alusta ja sama kuvio toistui.

Sitten lisättiin mukaan "kohde". Käsi osoitti jotain kohdettä, esimerkiksi tolppaa, tynnyriä tai tötteröä ja lähdettiin määrätietoisesti sitä kohti. Kun hevonen tuli esineen luo ja pysähtyi haistelemaan, palkittiin kehuin. Kentälle tuli myös toinen hevonen harjoittelemaan maasta käsin työskentelyä ennen ratsastusta. Toinen hevonen meni puomeja ja kokeiltiin Simon kanssakin, miten puomien yli kulkeminen sujuu ja hienostihan se sujui. Sitten jatkettiin pysähdyksiä ja liikkeelle lähtöjä ja tällä välin puomit nostettiin vähän korkeammalle niin, että hevonen joutuu nostamaan jalkojaan korkealle. (auttoi myös selkälihasten jumitukseen) Mentiin Simon kanssa kerran myös näiden korkeiden puomien yli ja hienostihan se onnistui. Päätin päättää harjoittelun siihen kun yhteistyö tuntui vihdoinkin sujuvan.

Lähdimme tallia kohti ja olin menossa normaalisti sisälle, kun Simo yhtäkkiä riuhtaisi itsensä taaksepäin eikä suostunut menemään talliin. Yhtäkkiä alkoi hirmunen pyöriminen ja puuskutus ja pimeä tallin ovi oli kovin pelottava. Yritettiin hakea taas kuka se pomo on ja yritin rauhoittaa, mutta tilanne vain paheni. Simo oli päättänyt, että pimeästä, "ahtaasta" tallin ovesta hän ei mene. Onneksi kentällä ollut hevonen ratsastajineen tuli avuksi ja meni edeltä talliin. Simo meni nätisti kaverin perässä. Palkitsin Simon namilla kun päästiin ovesta sisään. Käytävällä käännyttiin ympäri ja mentiin takaisin ulos. Simo ei kuitenkaan vieläkään suostunut menemään edeltä ja toinen hevonen meni taas edeltä ja mentiin sen perässä sisälle ja palkitsin Simon taas kun päästiin ovesta sisään. Taas käännyttiin ympäri ja mentiin ulos. Tällä kertaa Simo meni määrätietoisesti itse ovea kohti ja mentiin Simon kanssa hienosti sisään ja karsinaan asti.  Karsinassa alkoi taas hirnunta kun olin ottanut suitset pois, joka kuitenkin loppui kun vein Simolle kasan heinää eteen. Simo sai jäädä sisälle mutustamaan heinää, ennen kuin tallihenkilökunta veisi sen ulos.

Kuvia en tästä päivästä saanut, sillä meno oli niin vauhdikasta ja aikataulu tiukka, että en ehtinyt kuvailla.

Kommentit

Suositut tekstit