Kiireinen kisakesä takana, vaikka suurimmat koitokset on vasta edessä

 Kiireisestä kesästä kertonee jonkin verran se, että en ole bloggeria avannut kertaakaan ja instan puolellekin on ehtinyt päivitellä pari kertaa viikossa. Kirjoittelin viimeksi klinikkakuulumisia niin sen jälkeen oli melkoinen satulansovitusepisodi Iitun kanssa. Tilailin lukuisia satuloita sovitukseen niin koulu- kuin estemalleja. Koulusatulaksi valikoitui Henri de Rivel Sorrento, missä on täydellinen, kapea vyötäinen kuppi-istuin minun ahtaille lonkilleni. Lisäksi massiiviset polvituet, jotka pakottavat väkisin istumaan oikeassa asennossa. Estesatulaa ei löytynytkään. Kaikissa tuli siivet aivan liian eteen, lapojen päälle, eivätkä ne olleet tarpeeksi kaarevia, vaan jäivät keikkumaan tyhjän päälle. Esteitä hypätään siis edelleen Kent&Mastersin Cob -satulalla, joka sekään ei enää täysin sovi, mutta kevyessä istunnassa ei haitanne.

Harvassa on ne viikoloput, jolloin Iitulla ei ole tänä kesänä kisoja ollut. Keväällä löysin uuden valmentajan, Saskia Vanhalakan, jonka kanssa on erityisesti hiottu istuntaani. Kaikki Iitun ratsastajat kävivät Saskian liinatunnin ensimmäiseksi ja innostuivat myös ottamaan istuntatunteja. Se on erinomaista sillä nyt me kaikki ratsastamme Iitua samalla tavalla. Tahmeaksi ja turtuneeksi luultu Iitu olikin erityisen herkkä. Jalka tai istunta ei saa yhtään puristaa tai pohje jankuttaa kylkeen, sillä sillä Iitu hidastuu ja sulkeutuu. Ollaankin keväästä asti ratsastettu Iitu oikeastaan pelkällä istunnalla ja istuinluilla. Jalka on ainoastaan eteenpäin pyytävä, nopea apu, eikä pohkeella lähetä puskemaan. Iitu on alkanut liikkuakin ihan erilailla, isoa ravia, isoa laukkaa. Kyllä meni monta vuotta oivaltaa, mutta onneksi ei ole koskaan liian myöhäistä! Iitu on myös erinomainen opettaja, sillä jos yhtään alkaa puskea sitä eteenpäin tai puristaa jalalla, hidastuu eikä varmasti liiku. Iitu on myös erittäin herkkä painoavuille, vinoudelle ja alkaa helposti väistämään jos istuu itse yhtään vinossa.

Uudenlaisesta ratsastustavasta innostuneena uskaltauduin itsekin pitkästä aikaa pikkukisoihin. Käytiin kesäkuulla Pinsiön ratsastuskoulun harjoituskoulukilpailuissa, jossa menin HeC 2:2000. Tarkoituksena oli että Iitu liikkuu itse eteenpäin muodosta välittämättä, etten vahingossa hidasta Iitua ja karsi sen liiketta ratsastamalla "muotoon". Ei haitannut vaikka Iitu juoksisi kuin hirvi, mutta kunhan juoksee itse enkä missään nimessä saa alkaa puskemaan jalalla eteenpäin, vaikka tuntuisikin ettei liiku tarpeeksi vauhdikkaasti. Kisat meni ihan ok, prosentteja 58,63%. Prosentteja verotti harmilliset kaksi laukkarikkoa, kun Iitu oli lävistäjällä temmon muutoksessa niin innokkaana, että rikkoi yhden laukka-askeleen ja laukkaosiossa menin yhden liian tiukan kulman, törmättiin vähän aitaan, jolloin laukka tippui hetkeksi. Tulipa itsellekin taas kisakokemusta, mutta kyllä minä tiedostamattani istunnalla puristin kun Iitu ei oikein liikkunut, vaikka jaloilla en jankannutkaan. Iitu meni samoissa kisoissa Sennan kanssa myös HeB 0:2009, josta prosentteja 60,80%. Siitä oli hyvä aloittaa kisakausi.

Iitu kisasi heti seuraavana päivänä samassa paikassa esteillä 40-50cm ja 60cm luokat. 40-50cm Iitu jolkotteli yli aivan unessa, saaden kuitenkin puhtaan radan. 60 cm oli jo vähän enemmän hereillä ja puhdas rata siitäkin. Ajat tosin ei mitään huikeita olleet Iitun rauhallisella tahdilla. Heinäkuun lopulla Iitu kävi Valkeakosken ratsastuskeskuksen koulurataharjoituksessa ja meni HeB 3:2019 ja HeA Kenttäkilpailuohjelma 6:2009. B:n radalta Iitu sai tuomarilta kehuja upeasta ravista, mutta laukka menikin vähän pipariksi kun tuli rikkoja. HeA radassa jännitettiin eniten kolmikaarista kiemurauraa, sillä siinä tulee vastalaukka kaarteessa, mutta ne menikin hyvin! Lisäksi Iitu esitti varmaan ensimmäistä kertaa kunnon keskiravia lävistäjälle, siinä oli selkeä ero harjoitusraviin. Ikävä kyllä Iitun kokoamiskyky ei vielä aivan riitä HeA luokkiin ja Iitu oli jo väsynyt tuosta edeltäneestä B:n radasta, joten kovin hyviä kommentteja ei tullut, vaikka itse oltiinkin innoissamme muutoksesta aiempaan.

Elokuun alussa Iitu kävi jälleen Pinsiön harjoituskilpailuissa niin koulussa kuin esteillä. Koulussa Iitun oli tarkoitus mennä kaksi luokkaa, mutta toisen ratsastajan sairastuessa meni Iitu saman luokan kuin keväällä, HeC 2:2000. Kaikkien yllätykseksi Iitu sai prosentteja 68,64% sijoittuen 2/13. Ensimmäistä kertaa ikinä Iitu pääsi oikein kunniakierrokselle! Oli kyllä hieno fiilis. Seuraavana päivänä oli estekilpailut, jossa Iitu meni 60cm ja 70cm luokat. Molemmat puhtaasti, mutta vauhti jälleen turhan rauhallista, eikä ajalla pärjätty.

Lisäksi Iitu osallistui myös Vahannan Esteratsastuskipaluihin, jossa meni 70cm ja 80cm luokat. Luokat oli taitoarvostelulla, mitä ollaan aina Iitun kanssa vältelty kun se ei varsinaisesti energiallaan loista. 70cm luokka oli siistiä, eleetöntä ratsastusta ja puhdas rata. Iitulle vauhti oli oikein hyvä ja reipas (tosin ei tuomarin mielestä tarpeeksi reipas, yllätys, yllätys) 80cm luokassa Iitulla loppui totaalisesti kunto. Sarjan toiselle esteelle Iitulla oli näkemyseroja ratsastaja kanssa. Ratsastajan jo hypätessä Iitu ottikin vielä pikkuaskeleen ennen estettä loikaten valtavalla pantteriloikalla suoraan ylöspäin ratsastajan jo laskeutuessa satulaan, mikä sai aikaan ratsastajan putoamisen ja hylkäyksen. Iitu sai kuitenkin hypätä vieäl muutaman esteen tuon jälkeen, mutta kunto petti niin pahasti että väsynyt Iitu vain jyräsi yhdestä esteestä läpi. Päätettiin, että Iitulla hypätään vain yhtä luokkaa, kun selvästi väsyy kisoissa ja mahdollisesti myös matkustuksessa. Iitu on yleensä vaatinut ensimmäisen herättelyluokan. Ei niinkään verryttelyyn vaan Iitun henkiseen herättelyyn.

Nyt viikonloppuna on Tampereen ratsastusseuran aikuismestaruus, jossa Iitu osallistuu esteille ja viikon päästä onkin jo kesän kohokohta, Vuonohevosten mestaruuskilpailut, jotka järjestetään tällä kertaa Kiljavalla, Vuonotalli Solsikella. Siellä Iitu osallistuu vain yhteen luokkaan/päivä, jotta jaksaa. Mestisten lisäki on syyskuulla Helgalla edessä vielä Hippoksen tamma- ja varsanäyttely, eli vielä on tapahtumia, mitä odottaa :)