Tampereen seudulla tuprutti torstaina oikein tosissaan lunta. Seurasin lumentuloa malttamattomana koko päivän, odottaen koska pääsen lopettamaan työt ja kuvaamaan hevosia hangessa. Lunta on yleensä tarjolla niin harmillisen vähän, että tilaisuudet on hyödynnettävä heti ja räpsittävä potentiaaliset joulukuvat kun on vähänkin jouluisen näköstä. Sääli, että hevoset ei olleen kovin jouluisen näköisiä.. Olivat aivan märkiä ja likaisia (ja lihavia). Syksyisin ei tule muutenkaan otettua kuvia kun tähän aikaan hevoset ovat turpeimmillaan ja pihalla vallitsee ainainen harmaus.
Kuvaamisesta ei tullut oikein mitään, kun lunta tuprutti siihen malliin, että kohde eli kuvattavat hevoset jäivät vähän epäselväksi. Jotenkin onnistuin ikuistamaan myös lähes pelkkiä takamuksia.. Oletin, että kun hevoset pääsevät pitkästä aikaa laitumeen rallittamaan, olisi tiedossa vauhtia ja ehkä vähän vaarallisia tilanteita. Vielä mitä.. Muutama askel ja turvat katosivat hankeen hevosten kulkiessa imuroiden eteenpäin. Simo oli lähinnä ainoa, joka innostui kunnolla spurttailemaan ja pukittamaan. Itse tarvoin pellolla polveen asti ulottuvassa hangessa yrittäen pysyä hevosten perässä, huh!
Simo puksuttaa läpi tuulen ja tuiskeen
Blenda mutristaa
Iitu imuroi
Blenda lumipyryssä
Luovutin kuvauksen suhteen melko ajoissa ja heitin Iitulle ratsastuskamat niskaan ja mentiin pellolle rämpimään. Iitu sai ihan tosissaan nostella pieniä kinttujaan ja ravissakin sai oikein hakea omaa istuntaa kun jalat nousivat tavallista korkeammalle. Mutta se hankilaukka oli kaikkein parasta! Isoja loikkia rauhassa eteenpäin. Muutama kerta mentiin pelto päästä päähän ennen kuin Iitu väsähti ja mentiin metsään kävelemään.
Saisko ruokaa?
Iitu haaveilee
Perjantaina käytiin Simon ja Blendan kanssa metsässä rämpimässä. Menin pitkästä aikaa Simolla. Kaveri oli lievästi sanottuna energinen. Puksutin puksutti hirmuista vauhtia eteenpäin läpi korkean hangen ja normaalisti reipas Blenda jäi jälkeen. Peurakin lähti vierestä metsäreissulla ja mentiin tuoreita hirven jälkiä pitkin, mutta sitä ei nähty onneksi vaikka Simo taisi hirven haistaakin, koska paineli hirmuista vauhtia umpimettässäkin.. Oletin, että Simo väsyisi nopeasti, koska sitä ei ole vielä paljon liikutettu. Selästäkin on tipahtaneet lihakset niin, että ranka näkyy. Simo ei tuolla reissulla väsynyt, vaikkakin hikosi ja puuskutti, mutta painoi kun pikajuna ja sai tosissaan pidättää. Blenda -reppanalla taitaa jo vauvamasu painaa, kun oli ihan poikki metsässä rämpimisestä. Simon taktiikka oli lähinnä jyrätä läpi hangen ja muiden mahdollisten esteiden kun Blenda nosteli jalkojaan korkealle. Kovin tyytyväiseltä Simo vaikutti lenkin jäljiltä. Loman myötä Simo on ollut innoissaan lähdössä töihin joka kerta, eikä edes jumittele pihatiellä, vaikka joutuukin yksin lenkille.
Simo reippaana (leikkasin muuten harjan tänään siiliksi)
Uupunut Blenda -reppana
Tänään oli tarkoitus mennä kouluvalkkuun läheiselle kentälle, mutta sain aamulla tallinpitäjältä viestiä, että kenttä on kelvottomassa kunnossa eikä sinne pääse. Mentiin siis pellolla koulutreenit. Itse osallistuin Iitulla. Alkuun ravattiin kevyttä ravia ympyrällä. Iitu menee nykyään melkoisessa paketissa (lyhyessä muodossa), joten nyt yritettiin saada Iitu taipumaan ja venymään eteen alas ravissa. Hangessa on muutenkin raskasta ravata ja jos on kovin lyhyessä muodossa, ei oikein tahdo Iitun kunto riittää. Ravissa tehtiin tempon vaihteluja niin, että kerättiin vähän takajalkoja alle ympyrän vastakkaisilla sivuilla muutaman askeleen ajan ja sitten jatkettiin reippaasti eteenpäin. Iitu meni ihan mukavasti vaikka huomasi, että alkoi väsähtämään, jolloin joutui vähän enemmän pyytämään eteenpäin. Otettiin Iitun kanssa myös laukat molempiin kierroksiin ja hyvin nousi. Oikea tosin paremmin kuin vasen, mutta laukka pyöri hienosti ja rauhallisesti eteenpäin. Olen todella tyytyväinen Iituun. Iitu vaan menee ja tekee sen, mitä pyydetään. Kunhan muistaa pitää itsensä kasassa, menee Iitukin paketissa ilman sen kummempia ylimääräisiä sähläyksiä.
Iitun jälkeen otin vielä Simon pellolle ja Simo oli täysi pommi.. Piti tehdä samantapaisia juttuja ravissa, mutta jo käynnissä Simo oli oikein tiukkaan pakattu jousi, joka oli valmiina sinkoamaan milloin tahansa. Keskityin menemään isoja ympyröitä, taivuttelemaan Simoa ja saamaan yksinkertaisesti kuulolle, missä menikin tovi. Ajattelin ottaa puoli ympyrää ravia ja puolet käyntiä, mutta ensimmäisestä ravin nostosta sai Simo jonkin sortin sinkoilukohtauksen ja hyppi tasajalkaa jonkin aikaa, mutta sain pideltyä käsissä. Seuraavalla kierroksella kun menin vain käyntiä viskasi Simo päätään ja häntäänsä samassa kohtaa ja perä keveni hieman, joten totesin, että ei tästä tule mitään kun tyyppi ei kuuntele yhtään ja on kokoajan sinkoamassa johonkin suuntaan. Mentiin vähän pohkeenväistöä kumpaankin suuntaan, pysähdyttiin, peruuteltiin ja mentiin isoja ympyröitä. Jo se, että sain Simon pysymään käynnissä ja kuuntelemaan oli jo saavutus. Oli kyllä taas yksi tahtojen taisto tuo tämän päivän ratsastus. Ei auta kuin alkaa liikuttamaan jo kunnolla. Simo on ollut töissä nyt reilun viikon päivät. Ontuminen lakkasi kun vuolusta oli kulunut kolmatta viikkoa ja Simolla oli ollut päivästä toiseen tossu pohjallisen kanssa tarhassa. Viimein pääsee liikuttamaan kunnolla ja saadaan peruskunto palautettua. :)
Kommentit
Lähetä kommentti