Vuonohevosten mestaruuskilpailut Lahdessa -päästiin sittenkin osallistumaan

Viime lauantaina soitti herätyskello 03:00, jolloin alettiin valmistautumaan Lahden matkaan. Iitun revähdys osoittautuikin pieneksi haavaksi kintereessä, joka oli aristanut. Laser -hoidoilla (Fanni Niemi-Junkola) saatiin tuota ongelmakohtaa parina päivänä hoidettua ja se parani niin, että liikkuminen ei enää näyttänyt kankealta. Pestiin hevoset jo edellisenä iltana niin aamulla ei tarvinnut kuin harjata hyvin.

Olin vuokrannut hevosauton ja oltiin se haettu jo edellisenä iltana pihaan valmiiksi. (Sarismala Rent). Autossa hevoset matkustavat mielellään ja myös lastaus sujui helposti, joten siihen eri tarvinnut varata erikseen aikaa. Kisaajat ajoivat edeltä autolla ja itse ajelin pikkuautolla perässä hoitajien kanssa. Lähdettiin viiden jälkeen ajelemaan kohti Takkulaa.

Oltiin hyvissä ajoin Lahdessa, vähän ennen kahdeksaa kun luokkamme alkoi yhdeksältä. Ehdittiin ilmoittautumaan rauhassa ja käymään paikat läpi. Varustettiin hevoset ja Simo meni verkkaamaan suoraan radan viereen Iitun jäädessä verkkakentälle. Sitten alkoikin vähän haasteita, Simo hirnui jatkuvalla soitolla Iitun perään kun ei nähnyt Iitua ja Iitu vastaili toiselta kentältä. Verkassa Simo teputti hermostuneena hirnuen ja meni jotain tölttipassi -sekoitusta. Onneksi kuitenkin malttoi keskittyäkin välillä, kunnes taas havahtui hirnumaan Iitun perään.

Radalle päästessään Simo malttoi onneksi keskittyä, paitsi tervehdyksessä hirnui kimakasti. Raviosuus radasta meni hienosti, ja kolmikaarisesta kiemuraurasta ravissa napsahti 7,5 ja myös siisteistä laukannostoista tuli 7. Ikävä kyllä alkuverkan hölmöilyt olivat verottaneet Simon voimia sen verran, että laukkasi ympyrän, mutta tiputti päädyssä raviin kun olisi pitänyt mennä vielä laukkalävistäjä... Eli kiitoravissa tikkasi molemmat lävistäjät harmillisesti läpi. Ja nuo kun ovat sujuneet niin hyvin harjoituksissa. Jälkeenpäin mietittiin, että olisiko Iitun sittenkin pitänyt olla jo radan vieressä verkkaamassa, mutta iltapäivän tapahtumat osoittivat, että ei se olisi auttanut mitään.. Prosentit Simolle olivat 57,25% pieleen menneestä laukkaohjelmasta huolimatta.. Jäi mietityttämään, että mitä ne olisi olleet jos Simo olisi jaksanut laukata lävistäjät.. mutta eipä auta jossitella. Ainakin opittiin, että Iitua ei oteta enää koskaan Simon mukaan.

Simo suorittamassa rataa

Iitun rata meni oikein hyvin, muutama laukkarikko tuli, mutta Iitu esitti upeat lisäykset ravissa ja laukkasi kokonaan lävistäjät. Nämä olivat Iitun ihkaensimmäiset kisat ikinä ja myös ensimmäinen kisatapahtuma. Ollaan oikein tyytyväisiä Iitun käytökseen. Iitu oli rauhallinen ja rento, ei turhista hötkyillyt. 55,75% Oli Iitun prosentit. Palautetta tuli taistelusta. Iitu meinasi kanssa lopettaa laukan kesken, niin joutui melkoisesti pyytämään, että jatkoi loppuun asti.

Päivä oli pitkä ja sisälsi paljon odottelua myös ennen palkintojen jakoa. Kaikki palkittiin, joten sijoille 4. ja 5. tulleet Simo ja Iitukin joutuivat odottamaan palkintoaan.

Odottelua

Upeassa kunnossa oleva vuonohevosten BIS I 20 -vuotias Ny Vestergårds Niclas.

Iitun nätti pää ps. turparemmissa ei saa olla minkäälaisia koristeita, saatiin palautetta näistä tähdistä

Luokan voittaja Levisens Obelix,  Reifstrups Jennifer, Ny Vestergårds Niclas

Simo ja Iitu

Miten Iitu voi olla niin kaunis! <3

Vuonohevosten koulumestarit 2017; Roosa Kujanpää ja Usvaniityn Middnats Prinsesse eli Sessa

Palkintojen jaon jälkeen vietiin hevoset noin tunniksi hevosautoon lepäämään ja syömään. Mestaruusluokan jälkeen  alkoikin jo Match Show. Se ei mennyt ihan nappiin.  Simo oli automatkalla kasvattanut pallit jostain ja käyttäytyi kuin pahimmassa hormoonihuurussa oleva ori paikalla. Simo hirnui taukotamatta, pyöri, ryntäili, tuuppi, hyppi ja loikki ympäriinsä.  Ensin luultiin, että Simo hirnui Iitun perään, mutta ei se sitäkään hirnunut kun Iitu oli parin metrin päässä vieressä.

Näyttelykehässä oli muutama ori, jotka saivat Simon sekaisin. Simolla oli tarve pullistella ja hirnua muille oreille ja ilmeisesti suojella Iitua ja osoittaa, että se on hänen tammansa. Simo oli aivan hysteerinen ja itse nyin ketjusta ja tökin raipalla, eikä mitään reaktioo. Mihin se pystyyn kuollut, varma ja rauhallinen kaveri kotoa oli hävinnyt? Teivon rotunäyttelyssä vuonna 2015 Simo käyttäytyi hienosti vaikka Iitu olikin mukana, eikä nähnyt sitä kokoajan. Pääteltiin, että Iitun kiima ehkä laittoi pään sekaisin. (Vaikka Simo ei kiimaisten tammojen päälle mitään ymmärräkkään..)

Noh ymmärrettävästi kehässä olosta ei tullut mitään, kun ei Simo pysynyt paikallaan, jotta olisi voinut arvostella, eikä pysynyt käynnissä, jotta olisi voinut sen arvostella.. Lisäksi Simo oli tuomarin mielestä hieman pulskassa kunnossa. 

Tämä kuva kertoo hyvin match show;n fiilikset

Simo hirnuu ja itsellä menossa raskas huokaus

Yritin sada epätoivoisesti Simoa pysymään paikallaan

Välillä myös nauratti tää oma rakas hölmö

Kun itse tappelin Simon kanssa, oli onneksi Kujanpään Roosa lupautunut esittämään Iitun kehässä, joten minun ei tarvinnut siitä huolehtia. Roosalla ja Iitulla meni oikein hyvin ja Iitu sai 1. palkinnon parista päästen ykkösten kehään. Iitu käyttäytyi nätisti ja tottelevaisesti, vaikka sitä ei hirveästi huvittanutkaan ravata kehässä.

Simo hirnui taukoamatta oikeastaan siihen asti, että päästiin takaisin autolle. Onneks skarpattiin Simon kanssa 2. kehään ja siellä jo käyntikin onnistui, vaikka Simo hirnui edelleen. 

Simon kanssa odotellaan oma vuoroa muikeina

Minäkö muka tuhma? T: Enkeli-Simo

Tykkään tässä kuvassa erityisesti pölyävästä kentästä

Loikka

Simo tanssahtelee, huomaa takana tuleva ori

Iitun takana upea ruuna, Torden Storm

Iitulla on niin kaunis ja kovera pää <3

Yksi asia pisti itsellä silmään. Lähes kaikilla 1. palkinnon saaneilla vuoniksilla oli tumma otsatukka.  Liekö sattumaa vai mitä. Luokkavoittaja ja BIS I keskellä, Ny Vestergårds Niclas.

Loppuun vielä rakennekuvat molemmista;

Iitun arvostelussa luki, että Hyvä rotu ja tammaleima. Melko hyvä asentoiset jalat. Esitetty hyvässä kunnossa. Käynti vähän ahdasta edestä, ravi vähän ahdasta takaa. Ravi on tahdikas.

Simon arvostelussa luki, että "Vähän pulskassa kunnossa, virkeä! Takaa vähän hajavarpainen? (ei tahtonut seisoa paikallaan) Käynti tänään jännittynyttä, tahdikas ravi

Päivä oli pitkä niin hevosille kuin ihmisille ja kotitallilla oltiin siinä kahdeksan maissa, jonka jälkeen palautettiin vielä hevosauto. Erikoista, että kotona Simo kulki vapaana kanssani laitumeen peltojen taakse, eikä ollut tietoakaan siitä machoilusta, mitä Lahdessa oli. Nyt seurasi kuin koira. Mene ja tiedä mikä aivopieru automatkalla ja Lahdessa tuli..