Tahaton lomaviikko

Tällä viikolla on ollut niin kurja keli, että ei ole juuri päässyt ratsastelemaan kunnolla. Pellolle ei ole mitään asiaa, se on aivan kuravelliä. Ainoa vaihtoehto on maasto ja sinne on arki-iltaisin kiire, koska neljän jälkeen alkaa jo hämärtää. Lenkit ovat jääneet siis todella lyhyiksi ja kevyiksi.

Maanantaina ja tiistaina oli lepopäivät. Keskiviikkona mentiin Simon kanssa parin kilometrin pikalenkki käyntiä ja vähän ravia. Eilen kävin Simolla kiertämässä pellot ja se oli kamalaa. Simo on kengättä ja silti kaviot liukuivat mutaista peltoa pitkin ja piti kävellä todella varovasti ja hitaasti. Lopulta päädyin taluttamaan Simon pois pellolta ja taluttelin sitä edes takas pihatiellä. 

Alkaa olla sama tilanne kuin viime syksynä kun hevosilla oli lähes kuukauden loma johtuen yksinkertaisesti siitä syystä, että ratsastus onnistui vain viikonloppuisin. Uhmasin syysmyrskyä ja pimeyttä muutaman kerran Simon kanssa otsalamppu päässä, mutta ne lenkit kävivät niin vaaralliseksi, että tänän vuonna en riskeeraa.

Jos jotain hyvää haetaan, niin Simolta on alkanut tuo kengättömyys sujua. Kavioihin on alkanut kehittyä jo nyt kuperampaa muotoa. Kengittäjä tulee nyt viikonloppuna vuolemaan, joten täytyy kysyä myös hänen mielipidettään. Myös Simon liikkeissä huomaa heti eron ilman kenkää ja bootseissa. Bootseilla Simo laahaa jalkojaan, ei askella tarpeeksi. Ilman bootseja Simon askel on kevyt ja pehmeä (kokeiltiin pehmeällä tiellä keskiviikkona ilman bootseja. Huom! Tiellä ei saa olla yhtään soraa tai kiviä, koska ne sattuu)

Saisi nämä kurakelit jo loppua ja maa jäätyä. Lunta odottelen kovasti, koska sitä tarvitaan kunnon kohottamiseen ja lihasten rakentamiseen. Ensi kesänä pitää Simo saada Hippoksen kehään ja sen pitää olla vielä paremmassa tikissä kuin nyt kesällä. Talvelle toivon mukaan on tiedossa paljon raskasta hankitreeniä. Myös Iitu tarvitsee lisää lihasta ryntäisiin ja selkään. Jos ajo alkaisi sujua, saisi kärryjen vetämisellä juuri oikeita lihaksia treenattua.

Hiihtoratsastus oli parasta treeniä viime talvena

Simo tosin paineli pukkilaukkaa pitkin peltoa, mikä lisäsi oman jännityksensä touhuun